Pienempi versio

Tyttäreni, tuleva ekaluokkalainen, pyysi jo joululahjaksi omaa tutu-hametta. Kankaat olin hankkinut aikapäiviä sitten, mutta häpeäkseni pitää tunnustaa, että vasta näin kesän korvilla aikaa oli sen verran, että sain yhden pienen tutun tehtyä.

Tähän tilasin ohjeet - yllätys yllätys - rapakon takaa. Ihastuin siihen, että kokoja on 22 ;) Ja samassa ohjeessa on tutun lisäksi myös se korsettiyläosa, joka toimii myös aluspukuna.

Olin luvannut, että tänään, vihoviimeisenä eskaripäivänä pikkuneiti saa viedä tutun näytille eskariin. Joten viime yönä tuli nukuttua vain muutama tunti, kun askartelin tutun loppuun. Ompeluhommat olin toki saanut tehtyä ihan ihmisten aikaan, mutta tässäkin tutussa oli aika paljon käsinompelua...

Yön hämärässä otetut kuvat valmiiksi tägätystä tutusta:

Ensin salamavalolla...

Ja sitten ilman salamaa.

Tutussa on neljä tyllikerrosta, jotka tunnollisesti tuplavekitin ja sitten ompelin kiinni. Väreinä vaaleanpunainen ja liila. Päälle löysin kätköistäni kimalletylliä, josta sain leikattua tuon päällisen. Eipä tarvinnut yksittäisiä paljetteja ommella ;)

Tutun halkaisija on himpun päälle 60 cm. Eli kooltaan sopii 116 cm lapselle.

Ja sitten, tänä aamuna pikkuneiti pääsi pukua sovittamaan:

Hienosti sopii tuo aikaisemmin tekemäni korsettipuku tuon tutun kanssa yhteen!

Oli muuten aika onnellinen tyttö täällä tänään :) Ja eskarissakin, sillä koko päivän sai pitää tuota pukua siellä päällään. Niin, hiukset laitoin nutturalle ja lainasin vielä yhtä tekemääni tiaraa, että saatiin koko kokonaisuus tehtyä.

Tutu oli aika kiva mutta tietyissä kohdin ompelullisesti haastava tehdä. Taidan kuitenkin tehdä näitä lisää, sillä tunnetusti nälkä kasvaa syödessä... ;)

Korsetti ja koristelut

Kevätnäytökset ovat takana ja kesäloma kolkuttelee ovella. Mahtavaa!

Tuhkimo-kokonaisuus meni oikein hienosti, ja puvut näyttivät hyviltä näyttämöllä. Valaistus vielä oikein korosti pukujen hehkua. Heh ;)

Olipa hyvä, että n. viikkoa ennen näytöksiä huomasin, että vihreän puvun korsetti ei oikein istunut tanssijalle. Ei muuta kuin uusi korsetti tekoon! Hyvin ehti.

Tässä käytin Tutu.comista tilaamaani korsetin kaavaa, joka on kuulemma tehty Margot Fonteynin käyttämien pukujen mukaan. Vähän kaavaa muokkasin, koska en tykännyt terävästä "kärjestä" takana keskellä alhaalla, mutta muuten - ja kiitos mallinukkeni - sain korsetin istumaan tanssijalle tosi hyvin.

Olipa hyvä, että olin tätäkin kangasta ostanut vähän reilummin... Sitä oli jäljellä juuri sen verran, että sain tuon korsetin tehtyä. Huh.

Tämä korsetti on siitä kiva, että se tulee tuohon lantiolle, kun se aikaisempi laskeutui sivuilta vain vyötärölle. Puvut olivat enemmän samanlaiset näin.

Ehkä seuraavaan korsettiin tällä kaavalla vähän fiksaan vielä tuota selkää. Olkaimet pysyivät ihan hyvin, mutta saatan haluta kokeilla tehdä sellaisen version, missä on ihan tavallinen mutta tuolla tavalla avonaisempi selkäosa.

Ja tulihan niitä paljettejakin ommeltua...
Näihin vanhoihin valkoisiin korsetteihin ompelin tyllin avulla koristeet. Näyttävät tosi hienoilta, eikö vain :) Ja koska paljetit on ommeltu tylliin, joka on taas yhtenä kappaleena harsittu kiinni korsettiin, saa koristeet helposti irti, jos on tarvis.

Niin, ja nuo vaaleanharmaat hameet tein myös.

On tämä jännä, miten nälkä kasvaa syödessä. Kamalasti olisi pukuideoita testattavaksi kesälomalla, mutta saa nähdä, ehtiikö sitä ompelukoneen ääressä istua...

Melkein valmista

Reilu viikko aikaa kevätnäytöksiin, ja viimeisiä paljetteja ompelen pukuihin. Taputan itseäni selkään tästä mahtavan onnistuneesta aikataulutuksesta, joka kieltämättä on aika harvinaista herkkua ;)

Uskon pukujen onnistuneen yli odotusten - siis oppilaiden. Minähän nyt toki tiesin, mitä olen tekemässä ja kuinka hyvä olen siinä, mitä teen...

Tässä jo vähän maistiaisia siitä, mitä reilun viikon kuluttua näyttämöllä nähdään.

Tämän vaaleanvihreän puvun tein jo viime keväänä, ja se tänä vuonna sopii kuin nakutettu Kevään haltiattarelle. En kuitenkaan malttanut olla vähän viilailematta tuota, kun nyt tarkastellessani sitä huomasin siellä pieniä "virheitä". Lisäksi olkaimet vaihdoin paremmiksi tämän kuvan ottamisen jälkeen.  Olin myös kiinnittänyt korsetin hameeseen ompelemalla korsetin alareunan myötäisesti, mutta siten puku ei istunutkaan tälle tanssijalle, joten ei muuta kuin ratkoja käteen :) Huomenna kokeillaan istuvuutta uudemman kerran.

Kesän haltiatterille tein uudet hameet (ja "hihakkeet"). Korsetteina käytetään jo tanssiopiston vanhoja valkoisesta puuvillasatiinista tehtyjä korsetteja, joihin tytöt saavat ihan itse ommella paljettisommitelman. Täytyy sanoa, että verhokankaat on arvokas aarreaitta ;) Hameessa on päällikerros tuollaista verkkokangasta, johon on ilmeisesti jotenkin "poltettu" nuo päivänkakkarat. Alla on kaksi kerrosta vihreää organzaa. Ja muoto on täyskello. 

Talven haltiattarille ompelin myös vain hameet. Korsetit niitä vanhoja valkoisia, joihin tulee vielä eteen paljettisommitelma (joka siis on vielä työn alla ;) ). Hameissa on kolme kerrosta: alin on harmaata voiléeta, keskikerros valkoista voiléeta ja päällikerros valkoista organzaa. Ja muoto on näissäkin kello. 

Ja tässä vielä Tuhkimon puku. Korsetin tein viime keväänä, nyt tänä keväänä tuon hameen, johon olen kuvan ottamisen jälkeen ommellut paljetteja isoimpien kukkien keskelle. Pitäähän sitä nyt vähän olla bling blingiä ;) Lisäksi korsettiin olen lisännyt pienet perhoshihat. 

Koska olen näin aikaisessa pukujen kanssa, tekisi mieli ottaa jo saman tien muita juttuja työn alle. Kesällä olisi yhdet häät tiedossa, jos sinne vaikka itselle juhlamekon ompelisi... Tai voisin viimeistellä sen aikaisemmin tekemäni tutun tai peräti aloittaa kokonaan uuden puvun tekemisen. Espanjalaishenkiseen pukuun onkin jo kankaatkin valmiina...

Harjoitus tekee mestarin

Kevätnäytökset lähestyvät, ja sen tietää parhaiten siitä, että ompelukone on ahkerassa käytössä täällä :)

Päädyin tekemään ryhmilleni useita pieniä, muutaman ihmisen tansseja, ja tietysti haluan ne puvustaa kauniisti. Mitä mainioin tilaisuus harjoitella esiintymispukujen tekemistä vielä lisää!

Koostamme näytökseen pienen katkelman Tuhkimo-sadusta, tosin ilman prinssiä. Mutta se ei meitä haittaa :) Roolit on jaettu, tanssikoreografiat on tehty (onneksi!) ja tanssisalilla askelia kovasti jo harjoitellaan. Tekolistalla on jokunen puku, ja ompelutyö on käynnistetty.

Tuhkimolle ommella surautin hameen, johon käytin palalaarista vuosi sitten löytynyttä kaunista ruususifonkia. Olin kyllä ajatellut tehdä tuosta itselleni jonkinlaisen juhlamekkosen, mutta taisi mennä parempaan tarkoitukseen tämä kangas ;) Korsetti on se, jonka tein vuosi sitten Lintu Sinisen variaatiota varten. Ja näin on Tuhkimon juhla-asu valmis!

Olkaimiin lisään vielä erilliset perhoshihat, ja hameen helmaan kukkien päälle ompelen paljetteja vähän bling blingiä varten. Kuvassa helma on vielä huolittelematta.

Tanssikokonaisuudessa ei ole Tuhkimolla vain yhtä hyvää haltiatarta, vaan vuodenaikahaltiattaret, eli kevät, kesä, syksy ja talvi. Kevään esittäjä saa käyttää vuosi sitten tekemääni vaaleanvihreää asua, joka sovituksessa osoittautui juuri oikean kokoiseksi. Jee! Kesälle (3 tyttöä), syksylle (3 tyttöä) ja talvelle (2 tyttöä) olenkin sitten uusia asuja ompelemassa. Ja olen ihan hurmiossa :D

Tässä syksyn mallipuku.

Yläosa on edellisessä postauksessa ollut Ameriikan ihme, tällä kertaa tehtynä ruskeasta cruch velourista, jonka tilasin ihanasta brittiläisestä erikoiskangaskaupasta. Kangas on paksumpaa kuin mitä Suomesta saa. Harmi vain, että olin hätäpäissäni katsonut, että tuo joustaa joka suuntaan (siis ylös-alas ja sivuille), niin kuin tämän ohjeen mukaan pitäisi ollakin, mutta kangas joustaakin vain sivusuunnassa. Täytyy ensi viikolla sovituttaa tuota oppilaalla, ja toivoa, että ylös-alas -jouston puuttuminen ei haittaa liikaa.
Hameosassa on ensin kerros lämpimänoranssia valoverhokangasta (voiléeta varmaankin oikeasti) ja päällä kuvioitua organzaa. Helmat tässäkin vielä huolittelematta :) Hame on irtonainen, ja jos oikein tarkkaan katsoo, huomaa yläosassa vyötärön alapuolella vaakaompeleen. Tuon etulistan alle saa nätisti piilotettua hameen vyötärön :) Nerokasta, edelleen. Tosin jälleen vasta sovitusnuken päälle pukua pukiessani tajusin, että vaakaommel ei olekaan vyötäröllä, vaan taktisesti 3 cm alempana. Joten hameosakaan ei siis asetu vyötärölle, vaan lantiolle. Ja koska hameessa on joustamaton vyötärökaitale (baski), joka on nyt siis tehty "ylälantion" mittojen mukaan, eipä hametta voi oikein vyötäröllä käyttää. Ellei ompele varahakasia kireämmälle. No, asukokonaisuudeksi tämän ajattelin, joten en anna tuon pikkuseikan haitata. (Tosin jo ennätin suunnitella aluspuvun kaavaan muutosta niin, että tuo peitelistaosa ja vaakaommel olisivat ylempänä vyötäröllä...)
Olkapäiden ylisuuret perhoshihat ovat vielä toistaiseksi kiinnitettyinä olkakuminauhoihin nuppineuloilla. Mutta emme anna sen häiritä, emmehän :)

Näitä siis saan ommella vielä kaksi, mutta vasta, kun olen tämän yhden "testikappaleen" päässyt oppilaalla sovittamaan. Huomenna käyn kesän hameiden kimppuun. Niistä on tulossa aivan ihanat! Vaikka itse sanonkin ;)

Ja kun nämä puvut olen saanut tehtyä, olen taatusti oppinut taas yhtä ja toista. Jee sillekin :)

Näitä lisää - taas :)

Olin jo viime syksynä (tai no, marraskuussa) tilannut Jenkeistä aika mielenkiintoiset tanssipuvun kaavat. Ajatuksenani oli tehdä tyttärelleni tutu-asu, mutta minulla ei ollut sopivan kokoista ohjetta/kaavaa. Aikani kun netissä surffasin, löytyi juuri oikea paketti! Kun kaavat + ohje sitten vihdoin saapuivat, oli kiire joulunäytösten puvustamisen kanssa, ja lykkäsin tyttären tanssipukuprojektia. Sitten (häpeäkseni) hävitin ohjeet jonnekin. Kunnes löysin ne tällä viikolla, kun siivosin ompelupöytääni ja tarvikehyllyäni. Onneksi siivosin :)

Olin anopin äidin jäämistöistä saanut palan upeaa smaragdinvihreää joustosamettia. Päätin käyttää sen tähän, sillä ilmaisena sen meneminen "hukkaan" ei haittaisi, jos jostain syystä en osaisikaan tehdä englanninkielisten ohjeiden mukaan. Orjallisesti noudatin ohjeita, ja puku onnistui hienosti!

Ideana on, että puvussa on ikään kuin kaksi osaa, joista housuosa on ommeltu yläosaan niin, että hameen, housujen tms. alaosan kanssa puku näyttäisi olevan vain yläosa. Käytännössä hameen tms. vyötärö piilotetaan puvun "peitelistan" *tsih* alle. Loistavaa!

Tässä salamalla otettu kuva puvusta. Ohjeessa käsketään käyttämään neljään suuntaan joustavaa kangasta. Onneksi sitä siis oli varastossa jemmassa :)

Ja tässä sama puku tyttären päällä testikäytössä:

Koska testikappale onnistui näin hyvin, voin siirtää sen sarjatuotantoon ;) Tiedän ainakin kuusi tanssijaa, jotka tarvitsevat toukokuun oppilasnäytöksiin uudet puvut. Ja mikä hienointa, ohjeessa on 22 eri kokoa kaksivuotiaasta XXXL kokoon asti.

Pääsiäislomailua

Ennen kuin työkiireet jälleen ottavat vallan, päätin pyhittää pääsiäisen omille käsitöilleni. Tein sen puoliväkisin, mutta uskon, että seuraavat seitsemän viikkoa riittävät toukokuun näytösten puvustamiseen ja muihin työasioihin - joita onkin yllättävän paljon näin kun kausi lähenee loppuaan. On ainakin nyt levännyt olo :)

Tänä vuonna vietimme pääsiäisen poikkeuksellisesti kotona. Sain (ruuanlaiton ja siivouksen ohella) neulottua ihan kivasti ja purettua tilausjonoakin hieman. Puhumattakaan digiboksille tallentamistani ohjelmista.

Ystäväni tilasi tällaiset sukat minulta jo ennen joulua. Onneksi ei joululahjaksi ;)

Lankana tuttu Seiskaveikka, puikot ruusupuiset 3 mm. Kuvio lätkämaailmasta tuttu, helsinkiläinen jääkiekkoseura Karhu-Kissat. Toivottavasti ovat saajalle mieluisat :)

Muitakin tilauksia tein. Serkku oli tilannut itselleen ja kahdelle tyttärelleen sukat.

Itselleen Hello Kittyt, jotka tein jo aikaa sitten. Toiselle tyttärelle samanlaiset keltaisella nenällä ja toiselle tyttärelle mustat ja "mahdollisimman paksut". Hello Kitty -sukissa Seiskaveikkaa, mustat sukat neuloin Isoveljestä ja nelosen puikoilla. Lankaa meni noihin mustiin reilun kerän verran, sukka sopii koon 40 jalkaan.

Onhan tämä, kun villasukat ehtivät näin kevääksi, mutta toivottavasti lämmittävät jalkoja vielä syksyllä ja ensi talvenakin :)

Toissä, töistä, töihin

Kyllä nyt taas on töitä piisannut. Työpaikan ekat kevään näytökset pidettiin reilu viikko sitten, ja tulipa taas ommeltua. Tosin ihan vähän vain, ja pari pientä juttua. Tässä vähän kuvia niistä:

Lapsiryhmillä, siis alle kouluikäisillä, ei ole vielä ns. luokkapukuja, joten esitysten aikaan jokaiselle lapselle pitää saada samanlainen aluspuku. Tällaisia leveäolkaimisia aluspukuja (110-130 cm) ommella hurautin 15 kappaletta.

Yksi ryhmä tarvitsi lisää liivejä. Ratsasin siis ensin työpaikan kangasvarastot. Sieltä löytyi - onneksi - tuota selkäpuolen tummanvihreää joustosatiinia. Huh. Etupuolen tummanvihreän vakosametin kanssa olikin enemmän vaikeuksia. Ei löytynyt kangasvarastosta eikä oikein kangaskaupoistakaan. Piti siis turvautua viimeiseen oljenkorteen: äitini vanhoihin kangasjemmoihin. Ja tadaa! Sieltä löytyi parin metrin palanen ruskeaa vakosamettia. Selkeästi jokin huonekalukangas, mutta se ei menoa haitannut. Siitä sain tehtyä neljä uutta liiviä kahdentoista vanhan kaveriksi. Näyttämöllä esitysvalaistuksessa ei kukaan huomannut liiveissä mitään eroa :)

Ja sitten vielä lisää aluspukuja. Näitä tein turkoosin-vaaleansinisestä loimusametista viisi kappaletta lisää. Ennestään oli jo kuusi aluspukua tätä lajia. Oppilaat tuollaisia eskari-ikäisiä. Nämä ovat niin nopeita tehdä, että näitä tekee mielellään :)

Ja sitten se kuvaton tekele: merimieskaulus. Peräti 21 kappaletta :D Valkoista puuvillalakanakangasta ja kirkkaansinistä satiininauhaa. Hienot tuli!

Nyt on ompeluhommissa pieni huilitauko. Sen aikana suunnittelen seitsemisen tanssia, jotka opetan oppilaille niin, että ne voidaan esittää toukokuun lopulla kevään päätösjuhlanäytöksissä. Sinnekin tulee ommeltua jotain, kun ohjelmassa on Tuhkimoa sisarpuolineen ja muine hahmoineen ;) Mutta onneksi nyt saa muutaman viikon olla ompelematta (paitsi että ompelin eilen uudet keväiset verhot keittiöön...) Ja neulomiseen ei aikaa ole senkään vertaa. Harmi sinänsä. Mutta kohta on kesä, ja silloin ehtii taas neuloa - minkä remontoimiselta voi...

Veikeä virnistys

Hiihtolomalla on aikaa neuloa. Niinhän sitä luulisi... Tämän viikon loman aikana olen kuitenkin saanut valmiiksi yhden neuletyön, joka on lankana (ihanan oranssia!) poltellut mielessä paljon pidempään. Tulipahan tehtyä :D

Kissa-Karvinen on ihan lapsuudesta asti ollut yksi suosikkihahmoistani. Aikoinaan sain joululahjaksi aina Karvis-kalenterin :) Ja se ihana Karvis-pehmo, jonka joskus synttärilahjaksi sain mummilta (ja muut saivat Kaalimaan kakaroita), oli pitkään monessa mukana. Kunnes omat lapset sen sitten taaperoikäisinä rikkoivat. Nyyh.

Lankana näissäkin on tuttu Novitan Seiskaveikka. Puikot 3 mm bambut. Kuvio on hieman epäselvä, enkä ole siihen täysin tyytyväinen, mutta harjoitus tekee mestarin ;)

Ei kun sukat pakettiin ja uudelle omistajalle heti ensi viikolla.

Bling bling

Lupaan ihan kohta kirjoittaa muustakin kuin näistä pussukoista, mutta vielä on yksi, joka pitää esitellä :)

Pitkäaikainen työtoverini oli tänään viimeistä päivää töissä samassa "firmassa". Hänelle päätin läksiäislahjaksi tehdä jotain, jossa olisi vähän tanssimaailman bling blingiä. Niinpä tein pussukan :D

Tähän en käyttänytkään serviettiä, vaan kaivoin erikoiskangaskätköstäni palan viininpunaista organzaa, johon on liimattu kimallehilettä. Organzan ja aluskankaana toimivan puuvillalakanakankaan väliin sommittelin työpaikan tunnuslauseen "yhteiset askeleet" ja toiselle puolelle työpaikan logon, jotka saksin irti opinto-oppaasta :)

Minusta pussukasta tuli oikein hieno, ja juuri sopiva penaalinkokoinen kapine, jota voi uudessa työpaikassa huoletta käyttää :)

Tammikuun viimeinen

Niinpä niin, pussukoita pukkaa :D

Nämä tein tilauksesta eräälle ystävälleni (joka on Me&I -vaatemyyjä). Jotkut onnekkaat kutsujen emännät todennäköisesti saavat kauniista servieteistä tehdyt pussukat lahjaksi ;)

Yläkuvassa näkyy yhteen pussukkaan myös sisälle. Pitäisi joskus kokeilla, miten onnistuisi vuorin ompeleminen tuohon mukaan. Toistaiseksi tyydyn tuohon ei niin viimeisteltyyn lookiin :)

Päivän väri on punainen

Satuin kaupasta ostamaan mukaan paketillisen Marimekon unikko-pikkuserviettejä. Niitä, jotka ovat siis  24*24 cm. Työn alla on (tilauserä) muitakin pussukoita, joten samalla hurautin tämän ihanan pienen penaalin kokoisen pussukan kasaan. Jännä, miten esitöihin meneekin niin paljon aikaa, kun taas vetoketjun ja saumat hurauttaa alle vartissa...

Tästä tuli minusta tosi söpö!

Paketissa on serviettejä jäljellä vielä 19 kappaletta, mutta nyt loppui kristallimuovi ja vetoketjut. Jatkan pussukoiden ompelua sitten, kun saan varastot niiltä osin täydennettyä :)

*

Tässä olen myös neulonut iltaisin, kun ei ompelukonetta viitsi kovaäänisempänä lasten nukkumaanmenon jälkeen käyttää. Nämä HIFK:n petosukat ovat myöskin tilaustyö ja menevät ystävän pojalle synttärilahjaksi.

Punaista lankaa on vielä useampi kerä jäljellä, ja ne olisi tarkoitus käyttää sekä näihin peto- että angry birds -sukkiin. Onpahan ainakin tekemistä :)

Vielä ei kyllästytä

Tein ekaa kertaa tuntemattomalle ihmiselle tilauksesta käsitöitä. Vähänkö jännitti! Hän lähetti minulle kaksi aarretta: sinipohjaiset Me&I -siiliservietit, joista halusi pussukat. Onneksi olin harjoitellut vähän jo alle, eikä mitään ihmeempää näiden ompelemisessa sitten sattunutkaan :)

Koko on sopiva pieneksi penaaliksi (kynä tuossa nätisti vertailun vuoksi) tai vaikka meikkipussukaksi. Sukkapuikot eivät näihin mahdu. Vetoketjun pituus on 18 cm, ja selvästi olen kehittynyt paremmaksi vetoketjun ompelijaksi ;) Vielä kun saisin tuon toisen pään (johon vedin vedetään, kun vetoketju on kiinni) entistä siistimmin ommeltua...

Vaikka nämä teinkin tilauksesta, en näistä mitään sen kummoista hintaa ota. Sen verran pyydän takaisin, että kulujen suhteen ei tule tappiota. Käytännössä siis laskutan vetoketjun ja postimaksun verran. Tämä ihan verotussyistä: kaikki se raha, joka jää materiaali- yms. kulujen jälkeen, on ennakonpidätyksen alaista tuloa ja pitää ilmoittaa veroilmoituksessa kohdassa "muut ansiotulot". Enkä jaksa alkaa pitää näistä pennosista kirjaa. Toisekseen, jos myisin näitä käsitöitä suurempaan hintaan, harrastuksesta tulisi helposti työ, ja sitä en halua. Joten tilauksesta teen kyllä, mutta ilman tarkkoja aikatauluja ja sillä mielellä, että kivaa pitää olla :)

Nyt vielä toivon, että pussukoiden tilaajakin on näihin tyytyväinen.

jotain vaaleanpunaista (ja aika siirappista)

Neulomisteemalla edelleen mennään :)

Pikkuneiti tykästyi kyllä Angry Birds -sukkiin, mutta halusi itselleen kuitenkin jotain söpömpää. Ennalta-arvaamattomasti Hello Kitty sai kaikki äänet, joten ei muuta kuin neulomaan, mars!

Näihin sukkiin pikkuneiti on todella tyytyväinen:

Lankana Novita Nalle, puikot 2,5 mm sukkikset ja pyöröt. Toista vielä hieman keskeneräistä sukkaa neiti halusi välttämättä kokeilla. Tietysti korkokengän kanssa :D

Ja koska äitikin haluaa jotain söpöä ja vaaleanpunaista, kaivoin lankalaatikostani kerän vaaleanpunaista Seiskaveikkaa, ja tämän kokouspäivän aikana tikuttelin yhden sukan:

Onhan se vähän harmi, että tuo kuvio jää tuohon säären kohdalle ja siten näkymättömiin, jos sukkien varret vetää housujen alle, mutta kyllä piilossakin voi vähän söpöstellä :)

Neulomisen lomassa

Ettei neulomiseen ihan kyllästy, on hyvä tehdä välillä jotain muuta :)

Tällä kertaa käytin arvokasta aikaani jälleen pussukan tekemiseen. Halusin testata tehdä sellaisen pussukan, jossa on pohja tasainen. Joten ryhdyin jälleen tuumasta toimeen. Älkää kuitenkaan tehkö niin kuin minä, vaan lukekaa vaikka nämä ohjeet ensin ;)

Minä en niitä lukenut - tavoistani poiketen - vaan ajattelin, että kyllähän tuollainen nyt onnistuu ilman mitään ohjeita. Onnistui joo, mutta todennäköisesti helpommalla olisin päässyt, jos olisin kuitenkin nuo ohjeet vilkaissut ennen aloittamista. No, kantapään kautta...

Käytin pussukan tekoon valkoista lakanakangasta, Me&I:n siiliservietin (joita on vielä puoli pakettia jäljellä), yhden ruskean 20 cm vetoketjun sekä sopivan kokoiset palat kristallimuovia. Lisäksi tarvitsin vielä muutaman pyykkipojan ja papariliimapuikon.

Ensin halkaisin 33 * 33 cm servietin kahtia. Palaset liimasin suunnilleen samankokoisille kangaspalasille. Liima pitää paperin paikoillaan, että tikkausten ompelu käy helpommin. Tikkasin siis kappaleet viidestä kohdasta: keskeltä, molemmista reunoista ja vielä näiden tikkausten välistä.

Sen jälkeen leikkasin reunoista vähän pois, että ei vetoketjun kanssa olisi niin hirveästi tuota ylimääräistä kangasta. Kun kappaleet olivat paremman kokoisia, leikkasin niiden mukaan kristallimuovista palaset.

Pyykkipojat ovat näppärä apu, jos ei kristallimuovin läpi halua pistellä mitään ylimääräisiä neuloja :) Kristallimuovin päällä on myös tuo paperi, joka helpottaa muovin ompelemista. Nämä kappaleet sitten huolittelin reunoilta saumurilla, ja näin kiinnitin samalla kristallimuovin kangas-paperikappaleisiin.

Tämän jälkeen poistin paperin tuosta muovin päältä, sommittelin vetoketjun pitkälle sivulle ja ompelin molemmat puoliskot kiinni vetoketjuun.

Noissa pussukan tulevissa alakulmissa näkyvät nuo lovet, jotka kuvittelin tarvitsevani, jotta pussista tulisi tasapohjainen. Ihan turhaa säätämistä! Tämän huomasin luettuani nuo ohjeet sen jälkeen kun olin pussin saanut valmiiksi. Joten ei mitään loveamista. Reunat voivat olla ihan suorat. Ja ehkä vähän enemmän pidemmät kuin tuo vetoketju.

Seuraava vaihe oli sivu- ja pohjasaumojen ompeleminen. Sen olisi voinut tehdä saumurilla, mutta käytin siihen ompelukonetta. Ensi kerralla teen senkin työvaiheen saumurilla :) On erittäin tärkeä muistaa, että sivusaumojen ompelussa vetoketju on auki. Saumat kun ommellaan oikeat puolet vastakkain. Vetoketjun avaaminen nurjalta puolelta ei ole kovin helppo homma.

Vaikka en tuota linkkaamaani ohjetta ollutkaan lukenut, tajusin sivu- ja pohjasaumat ommeltuani, miten nuo kulmat saadaan nätisti ja pohja tasaiseksi: ne "litistetään" kolmioksi ja se terävä kärki ommellaan saumurilla poikki. Tosin tätä ennen olin ähertänyt jokusen tovin noiden lovien kanssa...

Ja tadaa - valmis pussukka vähän eri puolilta katsottuna.

Korkeutta on kymmenisen senttiä, leveyttä vetoketjun verran eli 20 cm ja syvyyttäkin 3-4 cm. Vetoketjun kanssa tajusin hieman mokanneeni, kuten alemmasta kuvasta näkyy. Mutta harjoitus tekee mestarin :) Näitä kun vielä muutaman tekee, niin kohta osaa homman vaikka silmät kiinni ;)

Porsaita äidin oomme kaikki...

En malttanut eilen laskea neuletyötä käsistäni, vaan mennä posotin tämän vuorokauden paremmalle puolelle ja katsoin samalla digiboksille tallentamiani jaksoja Ylpeyttä ja ennakkoluuloa. Aamuyön tunteina sain possusukat valmiiksi. Ja tänä aamuna tokaluokkalainen sukat nähdessään oli sitä mieltä, että nehän sitten tulevat hänelle :)

Novitan Nalle aloevera ei ole kyllä ihan mitään saapassukkalankaa, mutta ehkä nämä nyt hetken kestävät käytössä kuitenkin. Ja tuo sika on kyllä mukavan helppo tuohon mukaan neuloa.

Lasten toiveena on: "Näitä lisää!" :D

Eilen olikin vika lomapäivä hetkeen, joten varmasti neulomistahti tässä hetkeksi hidastuu...

Silmäys tulevaan

Vuosi vaihtui sateisessa säässä, mutta minua se ei haitannut, sillä istuin sisällä sohvalla kuivassa ja lämpimässä ja neuloin :) (Ei no, keskiyön aikaan kävin portilla ihastelemassa naapureiden ampumia raketteja.)

Sukkien neulominen jatkuu. Vihaisten lintujen lomassa iski houkutus testata possuja. Tässä siis silmäys siitä, miltä possusukat näyttävät:

Lankana Novitan Nalle, kun siitä löytyi tuo herkullisen vihreä väri ja tiheyskin sopii paremmin lapsen pienempään jalkaan. Kyllä varmaan Seiskaveikkakin toimisi, mutta kuvassa on liikaa silmukoita, ja sukasta tulee löysä. Puikkoina ruusupuiset 2,5 mm sukkikset sekä pyöröt.

Näissä puuhissa jatketaan :)

Iloinen perhe

Tämän vuoden viimeisenä päivänä on ihan pakko vielä postata "perhepotretti". Näitä olen kyllä tekemässä lisää, ja eilen illalla ihan intouduin etsimään muitakin hyviä kuvia sukkiin. Niistä tarkemmin - ja ihan kuvien kanssa - ensi vuoden puolella :)

Ihanaa ja käsityörikasta uutta vuotta 2013 kaikille!

Vihaisia lintuja

Joulupukin konttiin tuli neulottua useampi sukkapari lätkäliigateemalla :) Ne onnistuivat hienosti,  sillä lahjojen antajilta olen saanut sellaisia terveisiä, että kootkin olivat oikein passelit. Mikäs sen mukavampaa palautetta :) HIFK-sukista jäi punaista lankaa yli, ja sillehän piti keksiä käyttöä tietysti. KnitPro 2.0 tuli tässäkin avuksi, ja neuloin esikoiselle testimielessä Angry Bird -sukat.

Tässä tuo intarsia oli yllättävänkin helppoa - tai sitten harjoitus on tehnyt mestarin ;)

Lankana Seiskaveikka, puikkoina 3 mm sukkapuikot ja 40 cm pyöröt. Kuten muissakin kuviosukissa, näissäkin kuviokohta on neulottu tasona. Langanpäiden päättelyn jälkeen sitten vain ompelen takasauman umpeen.

Ehdin näiden sukkien jälkeen jo aloittaa keskimmäisellekin samanlaisia sukkia, ja sain toisen sukan kokonaan valmiiksi joulunajan tv-ohjelmatarjontaa seuratessani :) Näin hienolta valmis sukka näyttää jalassa:

Vielä tälle se kaveri, ja sitten kuopukselle samanlaiset :) Nämä syntyvät sen verran nopeasti, että ihan ilokseen näitä neuloo. Eikä villasukkia ole koskaan liikaa ;)

Joulurauhaa

Tulihan se sitten, joululoma. Mieletön rutistus sitä ennen, kun viimeistelin esiintymispuvut loppuun. Sain otettua kuvan peräti yhdestä hiuskoristeesta :D Näitä tein sentään 9 kappaletta.

Tämän viikon aikana (joulunäytös oli viime lauantaina) olenkin jälleen neulonut oikein urakalla. Lätkäliigateemalla ollaan menty, kun ystävät ovat tilanneet sukkia pukinkonttiin. Neuloin mm. yhdet Blues-sukat ja yhdet HIFK-sukat.

Yrityksen ja erehdyksen (ja harjoittelun ;) ) tuloksena päädyin neulomaan noita logoja intarsialla. Jousteen neulon suljettuna neuleena, ja sitten vaihdan 40 cm pyöröpuikon, ja kuviokohdan neulon tasona. Kuvion jälkeen jatkan jälleen suljettuna neuleena, ja kantapään ja jalkaterän neulon ihan normaalisti. Lankana edelleen Seitsemän veljestä, puikot  3 mm. Varressa on silmukoita 48 + 2, ennen kantapäätä kavensin niin, että silmukoita oli joka puikolla 11.

Intarsia toimii näissä paremmin kuin langan kuljettaminen ympäri, mutta kun sukka on valmis, pitää ne langanpäät päätellä...

Nämä HIFK-sukat eivät ole ihan mahdottomia, mutta nuo Blues-sukat. Voi että niissä oli pääteltävää!

Vielä on yhdet HIFK-sukat puikoilla ja jännitys tiivistyy, ehdinkö saada ne valmiiksi jouluksi. Huomenna nimittäin sukkapajan sijaan täällä meillä pyörähtää leivontakerho käyntiin :)

Onneksi on jälleen loppuloma aikaa neuloa. Sekä näitä lätkäliigasukkia että tumppuja huovutukseen. Ihana tapa tyhjentää pää työasioista :)

Leppoisaa joulua kaikille!

Tonttuja nurkissa

Työpaikkani joulunäytös lähestyy, joten ompelukone on kovasti surissut työhuoneessa sen lisäksi, että olen ahkerasti myös tanssisalissa oppilaita sparrannut :)

Tänä jouluna pääsin tekemään tonttulakkeja. Näistä tuli vähän erilaisia, ehkä enemmänkin saksalaisten puutarhatonttujen jalanjäljillä mennään ;) Päällinen on ohutta fleeceä ja sisällä tukena on ainakin rakennuspiirtäjien käyttämää piirrustusmuovia. Mukavan kevyttä mutta hyvin pitää muotonsa, ja on suhteellisen helppoa käsiteltävää ja ommeltavaa. Näitä tein seisemän kappaletta, ja jotta ne pysyisivät päässä esityksen aikana, leuan alta menee ohut silikoninauha.

Onneksi on vielä viikko aikaa. Ehdin saada kaikki loputkin esiintymisasut ja -asusteet valmiiksi :)