Kun olin nuori ja opiskelin tanssia, äitini oli usein se, joka teki tanssikoululle esiintymispukuja. Ehkä tämä "palo" on sieltä periytynyt, mene ja tiedä. Nyt, kun omaa opettajan uraa alkaa olla takana kohta kymmenisen vuotta, päätin, että nyt on aika tehdä baletti-tutu. Sain tyllin (peräti reilut 10 metriä!) työpaikaltani tätä harjoitustyötä varten. Hyvä niin, tämä asu ei jää hyllylle lojumaan :)
Aloin kypsytellä ajatusta hyvän ja kestävän baletti-tutun tekemisestä jo viime keväänä, kun tilasin amerikkalaisesta nettikaupasta kirjan, jossa on ihanan tarkat ohjeet tutu-hameen tekemiseen. Luin kirjan kannesta kanteen heti sen kolahdettua postiluukusta. Siitä asti olen suunnitellut työvaiheita päässäni, sekä miettinyt, mistä materiaalista mikäkin olisi hyvä tehdä. Nyt, kun työpaikkani ensimmäiset kevätnäytökset lähestyvät (viikon kuluttua, jaiks!), päätin, että nyt on juuri sopiva aika tehdä tuo testiversio. No, yhtään ei päätöstä hillinnyt sekään, että yhdelle esiintyjälle pitää tehdä tanssikorsetti sopimaan vanhaan harjoitus-tutu-hameeseeni, jonka toin mukanani Lontoosta valmistuttuani sieltä...
Löysin netistä kirjan kirjoittajan tekemän videon tyllin vekittämisestä niin, että se ei niin helposti lörpsähdä. Niinpä sitten sen ohjeen mukaan erilevyisiä tyllisuikaleita vekittelin jokusen tovin :)
Hameeseen tuli kaiken kaikkiaan 12 kerrosta tylliä. Kolme alimmaista ovat vain takapuolen kohdalla, loput 9 kiertävät koko lantion ympäri. Yllättävän nopeasti nuo vekitetyt kaitaleet housuosaan sitten ompeli, kun vauhtiin pääsi. Ja harjoituskappaleesta opin, että housuosa voi hyvin olla joustosatiinia. Lycra on liian löysää - ainakin se lycra, jota palan ostin Eurokankaasta.
Tutu-hameeseen kuuluu tyllin lisäksi myös baski. Eli se osa, joka näkyy tyllin yläpuolella lantiolla ja päättyy vyötärölle. Siihen tein kirjan ohjeiden mukaan kaavan, ja kaavaa apuna käyttäen leikkasin baskin valkoisesta joustosatiinista. Loistava valinta! Tosin seuraavalla kerralla ompelen baskin kiinni housuosaan ennen kuin kiinnitän viimeiset 3 ylintä tyllikerrosta, sillä muuten menee taas harsimiseksi...
Tässä tutu-hame baski ja tyllikerrokset kiinnitettyinä ja housuosa ommeltuna kiinni takasaumasta ja haarasaumasta:
Ja sama ylösalaisin :)
Tuossa näkyy hyvin se, miten tyllikerrokset levenevät "pintaa" kohti.
Tutu ei vielä ole tosin valmis, sillä kerrokset pitää vielä kiinnittää toisiinsa melko löyhästi, ettei hame näytä tyllipallolta vaan levyltä. Ja sitten baskiin taakse pitää ommella hakaset, joilla se saadaan kiinni tanssijan päälle. Ja ei ole tutu-hametta ilman korsettiyläosaa ja koristeluja... ;)
Suunnittelen jo toisen tutu-hameen tekemistä. Joustosatiinia onkin vielä toiseen, tylliä tarvitsee hakea sen n. 11 metriä ainakin. Tosin seuraavaan tylliä menee ehkä vähän vähemmän, kun noita alempia kerroksia en vekitä ihan yhtä tiukoille vekeille kuin tuossa harjoitusversiossa.
Mutta selvästi nälkä kasvaa syödessä, sillä ajatuksissa muhii jo joukko pukusuunnitelmia :)
Nyt olisi mullakin tilaisuus ja mahdollisuus osallistua esiintymispukujen valmistamiseen, ja valmiit kaupalliset tutut oon yrittäny tooooosi tarkasti tutkia läpi (korsettiosa tosin jäänyt kaukaa ihailuksi), ja kova olisi halu kokeilla myös sellaisen itse ompelua:-) Totesin että tylli oli löpsähtänyt niistä aika nopeasti, joten sen vissin pitäis olla aika tymäkkää tavaraa. Tyllikerroksia oli seitsemän, eikä niitä ollu harsittu lainkaan kiinni (yhdessä rapakon takaa tilatussa mallissa oli käytetty niitä muovisia tageja), eikä ollu sitä vannetta. Ohjeita olen löytäny kyl tosi sinnikkäällä etsimisellä (tosin, ohje ja kaava piti kyllä tilata), mutta vähän kyllä hirvittää aloittaa, kun niin helposti voi tulla sutta ja sekundaa :-/
VastaaPoistaYksiä vanhoja hameita oon kerran muokannu lisäämällä tyllikerroksia ja harsimalla niitä sitte harvakseltaan toisiinsa kiinni, eikä ollu kyllä mikään maailman helpoin homma :-) kun siinä hameessa ei edes ollu sitä housuosaa valmiina, enkä sillon oikein tienny miten sen järkevimmin vois jälkeenpäin kiinnittää.
Kannattaako edes yrittää tehdä korsettiosaa joustosametista, jota nyt olisi käytettävissä reilusti..? Mitä kannattaisi laittaa sisävuoreksi..?
Tää on tällaista, että tekemällä oppii :) Mulla on ollut isona apuna tutu.comin ohjeet. Suosittelen!
VastaaPoistaJoustosametista voi tulla ihan kivat korsetit. Jos haluaa, että korsetit ovat sekä jämäkät että joustavat samaan aikaan, voi vuoriksi laittaa ihan vain lakanakangasta, mutta jättää esim. sivukappaleet ilman (siis tehdä kaksinkertaiseksi joustosametilla) tai leikata lakanakangasvuorin täysvinoon, jolloin se joustaa vähän. Ihanaa tanssikorseteissa on se, että niitä ei tarvitse vuorittaa samoin kuin normaaleja juhlavaatteita. Saumojen ei tarvitse olla piilossa, vaan vuorikangas ja päällinen ommellaan ensin yhteen (joka pala erikseen), ja sitten niitä kappaleita kohdellaan samoin kuin yksinkertaista kappaletta kohdeltaisiin. Mäpä räpsin seuraavaan postaukseen kuvia noista mun korsettien nurjista puolista!
Ehdottomasti suosittelen korsetteihin oikeita tanssikorsettien kaavoja! Juhlapukukorseteissa/yläosissa on väljyysvaraa ihan liikaa, ja niistä saa ottaa hirveästi sisään, jos niistä tekee. Mä olen paljon nyt tilannut kaavoja ulkomailta, juurikin tuolta tutu.comista :) Postissa tulevat nopeasti, mutta tullinhan niistä joutuu maksamaan.
Ihanaa, että tanssipukuompelu kiinnostaa! Mä olen jäänyt tähän ihan koukkuun :) Harmi vain, että aikaa on rajallisesti, eikä ihan pääse toteuttamaan itseään niin laajamittaisesti kuin haluaisi ;)
Joo pls laita nurjia kuvia :-) Onkohan rigilene liian taipuisaa jos itse kangas on vähän "vetelää", olen joskus ostanut varastoon sitä metallistakin tukea, se ainakin pitää ryhdissä, tosin sellasta on hintakin :-/ Ajatus: keskelle vuori täysvinoon lakanakankaasta, sivujen vuoreksi trikoota (ei ehkä kutita hikoilevalla iholla)ja saumoihin tukikujat. Pitäskö sivusaumakin tukea?
VastaaPoistaJa jos laittaa sitä napinläpikuminauhaa, ni tulevatko napit sinne tutun vyötärölle vai korsetin saumoihin..? Tylli pitänee siksakata housuosaan, mutta itse kangasta ei saa venyttää, kai? Taidan ehkä aloittaa jo viikonloppuna kevätesitystä ajatellen :-))) Kyllä minusta puvustukseen kannattaa satsata kun esiintyjätkin harjoittelevat monta kuukautta sen eteen...
Ekaan korsettiin mä ompelin rigilenen saumanvaroihin, sen jälkeen olen ommellut vain satiinivinonauhasta kujat, joihin rigilenen pujoitan ja musta rigilene toimii oikein hyvin. Se lakanakangas vuorina ryhdistää vetelänkin päällikankaan :) Kuulemma 2-3 kerrosta hieman eriväristä sifonkia päällikankaana ja sitten lakanakangasta vuoriksi, niin tulee kaunis korsetti ;) Tosin lakanakangas itsessään kun on hieman karheaa, niin sellainen "herringbone"-kudottu puuvillakangas on parempaa. Sitä vain en ole mistään Suomesta löytänyt, joten olen tyytynyt lakanakankaaseen. Puuvillasatiinikin varmaan kävisi. Mitään oikeita vuorikankaita ei kannata käyttää, ne ovat liian heikkoja. Kun korsetin pitää kuitenkin istua kuin hansikas, niin se tarkoittaa, että saumat ovat aika tiukilla. Ja niistähän se polyesterivuorikangas ekana antaa periksi. Sivusaumoja en ole itse tukenut, vaan vain etusaumat. Olen myös sivulle tehnyt isommat saumanvarat, niin voi sitten tarvittaessa ratkoa auki ja suurentaa/pienentää melko pienellä vaivalla. Ja taakse en myöskään laita luita, kun ne vaikeuttavat arabeskien tekoa.
PoistaNapit olen itse laittanut tutun vyötärölle. Toimii niin ihan hyvin, etenkin kun ei ole partnerointia.Kuulemma siinä ne voivat inhottavasti painaa tanssijaa...
Tyllin siksakkasin housuosaan ja totesin, että tuo ohut lycra on huonoa. Venyi liikaa, vaikka en sitä yhtään ommellessa venyttänytkään. Joustosatiini voi olla hieman liian jämäkkää vuorostaan, joten seuraavan tutun housuosan teen vähän paksummasta lycrasta, jota löysin anopin äidin vanhoista kangaskätköistä :) Sellainen verkkokangas (powernet) on ilmeisesti paras materiaali, kun on hengittävää eikä pahemmin jousta, mutta sitä paksuutta, mitä Jenkeissä käyttävät housuina, ei saa täältä Suomesta mistään. Enkä nyt ole ihan valmis kaikkia kankaitakin tilaamaan Jenkeistä ;)
Räpsin noita kuvia vielä tämän viikon aikana, kunhan saan tiaraprojektin alta pois :)
No onneksi ei olekaan vaan niin etten vain osaa etsiä oikeita kankaita, ei edes ole oikein ajatusta minkä tuntuista kangasta herringbone-puuvilla on...ja kuinka tymäkkää sitten on se oikea tutu-net, paikallisen kangaskaupan tarjooma on aikas pehmeää. Ja saako Suomesta jostain metallista vannetta (ovat todellakin Ameriiikan hinnat aika hurjia), muovista löysin omasta kangaskaupasta mutta se on ainakin puoli senttiä paksua...
VastaaPoistaOn siis oikeeta tarvikemetsästystä! Ja bujetti täytyy pitää mahdollisimman pienenä, joten vippaskonsteilla ja kekseliäisyydellä täytyy yrittää pelata...
Alotan vkonloppuna varovaisesti kaavan jäljentämisellä, ens viikolla ehkä jo leikkaankin koekankaan :-))
Tässä kuva tuosta herringbone coutil -puuvillasta: http://www.sewcurvy.com/corsetmakingsupplies/prod_939116-Herringbone-Cotton-coutil.html
PoistaOstin yhteen korsettiin valkoista twill-puuvillaa. Siinä on myös tuo diagonaalisuus, joten ajattelin sen ajavan suunnilleen saman asian :) Itsehän en näitä käytä, joten käyttökokemuksia saan vain oppilailta, jos puvut ovat heillä käytössä. Eivät toistaiseksi ole valittaneet tuosta lakanakankaastakaan, mutta meillähän on esityksiä vain 2 kertaa vuodessa, sen 1-3 esitystä per kerta, joten sen aikaa kyllä pystyy vähän karkeampaakin kangasta iholla pitämään. Varmasti jos pukuja tekisi niille, jotka niitä pitävät enemmän ja pidemmän aikaa päällä, vuorikankaankin miettisi uudelleen. Mun tutu-ohjekirjassa sanotaan, että vuorin on tarkoitus pitää puku kasassa ja napakkana, ei tuntua silkkiseltä :)
Metallivanteen kanssa mullakin oli hankaluuksia. Kun tein vannehameita yhteen projektiin muutama vuosi sitten, ostin Saksasta yhdestä nettikaupasta "aitoa" krinoliinivannetta. Sille tuli aika kovat postikulut, vaikka metrihinta ei päätä huimaava ollutkaan, joten piti kehitellä jotain muuta vanteiksi. Löysin sitten rautakaupasta muovista kulmalistaa. Leveämmästä (2,5 x 2,5 tai 3 x 3 cm) sain halkaisemalla hyvää vannetta niihin hameisiin, ja tuohon ekaan tekemääni valkoiseen tutuun ostin samaa kulmalistaa kapeampana (1 x 1 cm), jonka halkaisin. Siitä tuli halkaistuna hyvä vanne! Joustaa tarvittaessa, pitää muotonsa, eikä tuo "paksuus" haittaa, kun vanteen laittaa sopivalle kohdalle. Mulla oli tutussa 9 yhtenäistä tyllikerrosta, joten vanne tuli 6 kerrokseen.
Tylliä olen muuten vekittänyt yhden nettiohjeen mukaan. Etenkin päällimmäisissä kerroksissa vekittäminen toimii tosi hyvin! Ja sitä ohutta ja lörppöä huntutylliä ei kannata laittaa kuin ehkä väriä antamaan 1-2 kerrosta kovemman tyllin päälle. Täällä Eurokangas ainakin myy askartelu- tai yleistyllin nimellä sitä kovempaa ja huntutyllin nimellä sitä ohuempaa ja pehmeämpää.
Ja todella, budjetin kanssa saa olla tarkkana. Yhteen tutuun menee 11-15 metriä tylliä, jos siihen haluaa riittävästi niitä kerroksia. Korseteissa hintavaa on kaikki se muu kuin kangas (johon toki saa rahaa myös tuhlattua, jos haluaa ;) ). Hakaset, kuminauha ja rigilene/luut ja koristelu maksaa usein enemmän kuin muut.
Kyllä se pukuompelu sujuu, usko pois :)
Rautakauppaan, rautakauppaan :-))) Se vekitys onkin onneksi tuttua, ja huomasin että sillä tyylillä saa siitä pehmeästä tyllistä jotenkin kelvollisen. Kankaiden värit mietityttää; yksi hame on ihanan hehkuvan oranssia kangasta päältä, oranssit tyllit vaalenevat alas kohti ja alimmat on ihan valkoisia. Siihen suunnittelin korsettia jossa olis tulenpunaista ja mustaa (värit vähän kuin Firebirdissä), ni liekö se sitten oudon näköistä jos housuosa on valkoinen. Kun hyvin käytännöllistä olisi että tätä tutua voisi käyttää myös muun yläosan kanssa...
VastaaPoistaMieli halajaa kokeilla kans, josko voisi lisätä niihin kaupan valmiisiin tutuihin päällimmäiseksi erillisen, vekitetyn tyllikerroksen jonka saisi aina tarvittaessa vaihtaa eri väriseen esim...Hmmm hmmm nyt ei ehtis ajatella mitään arkisia asioita kun on Tärkeä Kangasasia :-)
Joo, rautakauppa on kyllä kotiompelijan aarreaitta :D
PoistaEihän se housuosa sieltä alta niin pahasti näy, etteikö sitä vois käyttää. Ja juuri noin, että puvuille on monipuolista käyttöä, on musta kyllä parasta.
Olen tehnyt useammankin "platen" eli päällisen erilaisiin tutuihin, ja ihan hyvin toimii. Täällä jossain (kesäkuun 2012 postauksessa) on kuva tutusta, jossa on valkoinen pitsipäällinen. Tein sen valkoisen tyllin päälle, ja se pysyy nätisti myös paikoillaan, eli ei pitsi rypisty tms. Kiinnitys tutuun tapahtuu ihan hakasilla. Platessa on hakaset neljässä kohdassa (edessä, takana ja sivuilla) ja tutussa on siinä tyllin ja baskin yhtymäkohdassa hakasiin sopivat lenkit. Sitten niitä plateja voi vain vaihdella miten haluaa. Mistäköhän mä tuonkin keksin aikoinaan... :)
Mutta nuo värit kyllä kuulostavat herkullisilta. Olisi kiva nähdä kuva tuosta sitten, kun se on valmis :)
Huomaan kyllä että en ole hakasten ystävä ollut, olin miettiny vaan että neppareillako sitä pitäisi kiinnittää...Mutta joo, hakasillahan se pysyy! Mä olen kyllä sen verran ujo laittamaan omista töistä mitään kuvia julkisesti, ko. syystä ei mulla ole blogiakaan...jos laitat viestiä mailiin sahkopostiton (at) gmail.com ni laittaisin kuvan tuosta oranssista hameesta...
VastaaPoistaOlen nyt viikonlopun istunut aamusta iltamyöhään koneella ja kahlannut läpi tutu.comin facebook-sivuja...Voi kun pääsisi harhailemaan noihin jenkkilän mega-kangaskauppoihin! Ja vaihtamaan tavallisen päivätyön siihen mitä mieluiten tekisi: ompelemiseen! :-)
VastaaPoistaOi, tutu.comin FB:n kuvat on tulleet minullekin tutuiksi :) Siellä on kaikkea ihanaa!!! Ja jos tullia ei tarvitsisi maksaa, niin tilaisin kankaita surutta tuolta rapakon takaa...
PoistaMulla on viikonloppu ja tämä viikko mennyt tiiviisti yhtä esiintymispukua tehdessä. Yritän saada siitä postauksen tässä jossain vaiheessa, kun ehdin :) Ja muuten, sähköpostia on tulossa...
hei, etsiessäni tutu ohjeita löysin tämän sivun. Suomessa korsettitarvikkeita ja eerilaisia coutil kankaita myy mm: Belle Modeste Helsinkgissä, heillä myös verkkokauppa:
VastaaPoistahttp://shop.bellemodeste.com/?product_cat=korsettitarvikkeet
Kiitos linkistä! Hintaviahan nuo tarvikkeet ovat, joten eivät ehkä ihan budjettiin mahdu, mutta hyvä tietää, että läheltäkin saa kunnon tarvikkeita :)
PoistaIhanaa, että täällä on muitakin tutuihin hurahtaneita! Tein ensimmäiseni kai vuonna 2004, mutta sitten seuraavan kerran vasta muutama kesä sitten paikalliselle tanssikoululle. Siitä pitäen olen värkännyt useamman alaosan ihan vain koska en osaa lopettaa. Laskostaminenkin hoituu jo elokuvia katsellessa :)
VastaaPoistaOnko tutu.com sivustolla myynnissä oleva kirja ompelumielessä hyvä? Entä kaavat: lähettivätkö vain yhden kaavan vai moneen kokoon sarjotut kaavat? Itse olen kuositellut saksalaisen ohjeen mukaan korsetin kaavan ja housuosan oopperan ohjetta muokaten, mutta useammat lähteet kiinnostavat aina. Kuvasin myös venäläisen baletinopettajan tutuja, joissa oli käytetty erikoisia ratkaisuja/materiaaleja.
VastaaPoistaOnpa kiva "tavata" muitakin tutu-ompelusta innostuneita! :)
PoistaItse tykkään siitä kirjasta, koska se on ainoa, joka minulla aiheesta on ;) Ja sen ohjeiden mukaan olen saanut kaksi tutua tehtyä ihan hyvin. Ohjeet ovat englanniksi ja vaatii jonkin verran perusompelutaitoja ymmärtää, mitä missäkin kohdassa ja ohjeella tarkoitetaan. Kuviahan tuossa ei juurikaan ole, vaan tekstiä lähes yksinomaan. Eli myös englanninkieliseen ompelutermistöön on hyvä tutustua etukäteen - tai joutuu jonkin verran arvailemaan, mitä milläkin tarkoitetaan.
Ensimmäiset korsetin kaavat tilasin Saksasta, ja ne olivat ihan hyvät. Etenkin se venäläistyylinen korsetti, jossa on tasainen helma. Tutu.comin korsetit ovat taas suurimmaksi osaksi sitä mallia, jossa sivusauma ylettyy vain vyötärölle, koska he ovat tarkoittaneet, että korsetit ommellaan yhteen alaosan kanssa baskin yläreunasta. Meillä vain koululla on käytännöllisempää, että ala- ja yläosat ovat erikseen.
Tutun housuosaan piti tilata kaavat. Niitä on aina yksi per koko, ei siis useampaa kokoa samassa kaavassa. Hintavaksihan se tulee, mutta tilasin kahta eri kokoa, ja uskon osaavani tarvittaessa pienentää/suurentaa kaavoja siten, että saan useammankokoisia alaosia tehtyä. Ns. perinteinen ("classic") housuosa on musta kiva siinä, että se ei nouse kovin ylös, ja tuntuu oppilaistakin mukavammalta.
Työläintähän tutun tekemisessä on tyllikerrosten leikkaaminen ja vekittäminen ja sitten hakasten ompelu ja muu viimeistely :) Ja vielä pitää harjoitella sitä, että saa tutun tehtyä litteämmäksi. Mutta harjoitus tekee mestarin ;)
Kiitos vastauksestasi! Täytyy miettiä vielä tuota kirjaa, sillä ne tullimaksut ovat huomattavat. Eri lähteissä neuvotaan tekemään tutu eri tavoin ja eri materiaaleista, mutta kaikista voi napata vaihtoehtoja kokeiltavaksi. Itse olen tehnyt housuosat charmeusesta tai lycrasta, mutta yksi ohje neuvoo tekemään sen puuvilla- tai nylontyllistä ja eräässä näkemässäni tutussa, housuosa oli tehty ihan peruslakanakankaasta.
VastaaPoistaSehän huono juttu tässä on, että tutujen tekemiseen jää koukkuun ja vanteelliset versiot vievät tolkuttomasti tilaa. :) Työprojektina värkkäsimme harjoittelijoiden kanssa 11 tutua (opettajan pyynnöstä vanteettomina), mutta nyt yksityishenkilönä, jonka omat balettiesiintymisajat ovat takanapäin, olen ommellut yhden tutukorsetin, housuosia alkaa olla kymmenkunta ja rimpsuja leikattuna vielä yhteen sun toiseen :O. Mutta se on vain elämää :D
Olen kokenut kaikkein työläimmäksi tyllikerrosten kiinnittämisen toisiinsa. Siihen vaiheeseen menee käyttämälläni tekniikalla rapiat 8 tuntia. Ehkä voisin kokeilla tapaa, joka löytyi Pinterestistä. Juu ja hakasten ompelu on hidasta. Meneehän tuohon kokonaisuudessaan aikaa melkoisesti, mutta yritän ommella hakasen aina silloin tällöin ja ommella tyllikerroksia toisiinsa aina ohimennen, niin valmistakin tulee pikkuhiljaa. Kasvattaa kummasti käsrivällisyyttä! :)
Kiitokset blogistasi, jään innolla seuraamaan!
Pahoittelut, tämä on jäänyt kokonaan huomaamatta...
PoistaKirjassa on nuo samat housuvaihtoehdot. Mutta mä tykkään tehdä housuosan paksusta lycrasta (jos sitä vielä jostain saa), ja baskin paksusta joustosatiinista. Molemmat joustavat sen verran, että koska on erikokoisia oppilaita eri vuosina, tutut käyvät useammalle kuin vain sille yhdelle, jolle ne on tehty ilman sen suurempia muokkaamisia.
Mä vähän oikaisen tuossa täggäämisessä (eli tyllikerrosten kiinnittämisessä toisiinsa), ja yhden tutun kanssa teen sitä hommaa 2-4 tuntia maksimissaan.
Nyt on työn alla 5 valkoista tutua. Tyllit alkaa kaikki olla vekitettyjä. Seuraavaksi silitän ne ja sitten alan kiinnittää housuihin. Aikaa on nelisen viikkoa - kaiken muun puvustuksen ohella :) Hyvin ehtii ;)