Taustalla tapahtuu koko ajan

 Vaikka täällä blogin puolella onkin ollut superhiljaista, taustalla oikeassa elämässä on tapahtunut koko ajan paljon asioita myös käsityörintamalla. Etupäässä päivitän käsityöjuttujani mobiililla sosiaaliseen mediaan, kun se on jotenkin helpompaa kuin kikkailla tietokoneen kanssa. Tässä nyt kuitenkin kootusti muutama huippuhetki menneiltä parilta vuodelta ;) 

Neulomisinnostus ei ole osoittanut laantumisen merkkejä, mistä olen itse kyllä aika ihmeissäni. Mitään isoja projekteja en ota puikoille, joten pääasiassa neulon sukkia, joita sitten jakelen ympäriinsä. Olen kovin ihastunut Niina Laitisen sukkamalleihin, ja tässä ostellut myös ne julkaistut neuleohjekirjatkin. Suosikkimalleista olen neulonut useammankin version. Todisteeksi tästä yhä jatkuvasta innostuksesta muutama sukkakuva:

Suvun uusimmalle tulokkaalle neuloin tilaustyönä viime talveksi kettukarkkipöpät. Pöpäohje löytyy verkkoneulelehti Ullasta, kettukarkkikuvion luomisessa käytin apuna jo aikaisemmin näissä intarsia/kirjoneuletöissä käyttämääni knitpro-ohjelmaa. Näistä tuli oikein söpöt - harmi vain, että käyttäjä on kasvanut näistä jo ulos.

Vuosi sitten tein isoa ompelu-urakkaa, kun työpaikallani valmistauduttiin 40-vuotisnäytöksiin aiheena Liisa Ihmemaassa. Ompelin kolme erikoista Liisan mekkoa, asun toukalle, pelikorttimaan tanssijoiden puvut ja näiden lisäksi vielä tutu-asun Esmeraldan variaatioon sekä asun Talismanin variaatioon. Oli aika intensiivinen loka-tammikuu vuosi sitten ompelurintamalla. Juhlanäytökset menivät erinomaisen hyvin, ja nuoret esiintyjät saivat runsaasti kiitosta ja kehuja työstään. Mikäs sen ihanampaa :) 

 

Tänä keväänä jäivät oppilasnäytökset tanssimatta koronan takia, eikä nyt joulunakaan näytöksiin tehdä mitään uutta, kun niitä ei tanssita maksullisina yleisötilaisuuksina. On siis rauhallista sillä rintamalla, mikä tarkoittaa, että jatkan sukkalankavarastoni tyhjentämistä. (Vaikka ankarasta tyhjentämisestä huolimatta langat eivät tunnu yhtään vähentyvän, kummallista.)

Toki ajan henkeen kuuluen olen suristanut kasaan kasvomaskeja. Löysin hyvän "kuonokoppa"-mallin ohjeen, josta olen tehnyt itselleni kuosillisista kankaista maskeja. Lisäksi perheen teini pyysi, että teen hänellekin, mutta mustia ja tekstillä "lusmu". Tein työtä käskettyä ;) 

Näillä mennään kohti tämän vuoden loppua ja uuden alkua. Ja mikä ilahduttavinta, toissa kesänä remontoitu ompeluhuoneeni on edelleen yhtä ihana kuin oli remontin jälkeenkin. Tässä huoneesta kuva ilman sisustusta. Tuolla aina sielu lepää <3

Täällä taas!

Tai enhän ole mihinkään tässä välissä mennyt, jäi vain blogin päivittäminen useammaksi vuodeksi. Elämä ei juurikaan ole muuttunut: edelleen tykkään neuloa, minkä lukemiselta ehdin, sekä ompelen tanssipukuja.

Nyt työn alla on lainasukkalaatikon täyttäminen töihin. Eivät jalat palele :) Koitan samalla saada tyhjennettyä lankavarastoani. Ja koska en itse tarvitse näin monia villasukkia, enkä jaksa niitä aina lahjaksikaan antaa, vien nämä (ja vielä tulevat parit) töihin työkavereiden jalkojakin lämmittämään. Hyvä minä!

Suurimman osan olen neulonut Niina Laitisen ihanilla ohjeilla.

Lämmintä jaloille

Yksi työkavereista vaihtaa työpaikkaa, ja halusin hänelle antaa muistoksi jotain hyödyllistä, mutta joka muistuttaisi meistä. Niinpä neuloin hänelle sukat - totta kai! ;) Käytin tuttua intarsiatekniikkaa, ja neuloin sinisiin sukkiin meidän tanssikoulun logohahmon valkoisella. Nämä onnistuivat hyvin, ja nyt jännitänkin enää sitä, onko koko oikea :)

Paluu perusasioiden äärelle

Piiiiitkän neulomistauon jälkeen olen vihdoin jälleen aktivoitunut. Ja kylläpä tuntuukin hyvältä! Tämän kevään aikana valmiiksi olen saanut lähinnä villasukkia. Se yksi neulepaita on vielä puikoilla...

Knittystä bongasin Clessidra-sukkien ohjeen, ja vaikka niin ohutta lankaa ei juuri silloin ollutkaan varastossa (miksi muuten villasukkia edes neulotaan kamalan ohuesta langasta, kun nehän kuluvat saman tien puhki??), otin työn puikoille. Novitan Nalle oli kuitenkin sen verran paksumpaa, että vähän jouduin silmukkamäärien kanssa sumplia, mutta ihan tyytyväinen olen näihin sukkiin kuitenkin. Ja tietenkään en itselläni näitä pidä, vaan annan lahjaksi :)

Toisetkin lahjasukat tuli neulottua. Knitty on ihana! Tällä kertaa silmiini osui kiltin kanssa käytettävien sukkien ohje. No, lahjan saaja ei todellakaan käytä kilttiä, mutta toivottavasti näitä sukkia ;) Novitan Nallesta on nämäkin neulottu.

Nämä sukat lämmittävätkin sitten jalkoja juhannusjuhlinnassa ;)

Kertaus on opintojen äiti

Syksy on käynnistynyt aika hitaasti, mitä käsitöihin tulee. Mutta kyllä tässä iltojen pimetessä ehtii taas neuloa ja ommella, kun ei auringosta pääse samalla tavalla nauttimaan kuin kesällä :)

Jostain syystä jo aikaisemmin tekemäni jutut, kuten Peto- ja Karvissukat ovat saaneet suuren suosion. Niitä siis on nytkin tikuteltu. Lupaan, että piakkoin teen muutakin ;)

Nämä ovat muuten identtiset, mutta toisessa on tuo numero (22) neulottu intarsialla tuohon jalkapöydän päälle. Ja lahjaksi menevät, kuten suurin osa näistä kuviosukista muutenkin :)

Tätini ihastui aikaisemmin tekemiini Karvissukkiin, ja tilasi lapsenlapselleen samanlaiset. Lankana mulle uusi tuttavuus: Gjestalin Maija. Puikkokokona 2,5 mm. Ihan kivat sukat näistäkin tuli :)

Äidille ja pojalle lämmikettä

Kun sitä pääsee mökille rentoutumaan (ja nyt on puhe ihan eri mökistä kuin siitä työleiristä), niin sitähän ehtii ja jaksaa tikutella vaikka mitä! Pallosukkien kaveriksi - kun lankaakin kerran riitti hienosti -  ajattelin neuloa koko setin. Siinä on pojalle sukat ja pipo, ja äidille (joka kentän laidalla saattaa värjötellä ;) ), sukat, pipo ja lapaset/kynsikkäät.

Ihan ei salamalla otettu kuva anna oikeutta tuolle vihreälle värille, joka on oikeasti kirkkaampi...

Pojan pipo on tuollainen rennompi ja valuvaisempi, sopinee teinille paremmin :) Äidin pipo on taas napakampi. Molempiin on sovellettu Idealistipipon ohjetta.

Lapaset/kynsikkäät olikin mielenkiintoinen tuttavuus vuosien takaa. Ja taas mä ne neuloin ;) Alla pari kuvaa niistä:

Ja jottei olis päässyt ihan liian helpolla, tein noista tuplalapaset, tosin peukalokiilalla :) Ovatpahan lämpöiset.

Kahdesta kerästä Schoppel Wollen Admiral stärke 6 -lankaa (à 150 g) sekä pienestä määrästä valkoista Seikaveikkaa sai ihan kivat setit neulottua. Admiralia jäi pienenpieni nyssäkkä jäljelle, ja sen taidan lahjoittaa vaikka päiväkotiin askartelutarpeeksi.

Nyt on jo puikoilla uusi työ, jota olisi tarkoitus tehdä, kun vain ehtii.

Kesällä palloillaan

Pienimuotoisesta neuleähkystä olen selvästikin toipumaan päin, kun mökille otin neuletyön mukaan. Erään ystäväni poika pelaa jalkapalloa helsinkiläisseurassa, ja lahjaksi olin luvannut neuloa tälle tunnukselliset sukat.

Novitalla ei ollutkaan perusvihreää tänä kesänä valikoimissa, joten langat on tilattu muualta. Ja sen verran reilusti, että sukkien lisäksi siitä saa vaikka mitä muuta tunnuksellista lisää ;)

Pääsiäislomailua

Ennen kuin työkiireet jälleen ottavat vallan, päätin pyhittää pääsiäisen omille käsitöilleni. Tein sen puoliväkisin, mutta uskon, että seuraavat seitsemän viikkoa riittävät toukokuun näytösten puvustamiseen ja muihin työasioihin - joita onkin yllättävän paljon näin kun kausi lähenee loppuaan. On ainakin nyt levännyt olo :)

Tänä vuonna vietimme pääsiäisen poikkeuksellisesti kotona. Sain (ruuanlaiton ja siivouksen ohella) neulottua ihan kivasti ja purettua tilausjonoakin hieman. Puhumattakaan digiboksille tallentamistani ohjelmista.

Ystäväni tilasi tällaiset sukat minulta jo ennen joulua. Onneksi ei joululahjaksi ;)

Lankana tuttu Seiskaveikka, puikot ruusupuiset 3 mm. Kuvio lätkämaailmasta tuttu, helsinkiläinen jääkiekkoseura Karhu-Kissat. Toivottavasti ovat saajalle mieluisat :)

Muitakin tilauksia tein. Serkku oli tilannut itselleen ja kahdelle tyttärelleen sukat.

Itselleen Hello Kittyt, jotka tein jo aikaa sitten. Toiselle tyttärelle samanlaiset keltaisella nenällä ja toiselle tyttärelle mustat ja "mahdollisimman paksut". Hello Kitty -sukissa Seiskaveikkaa, mustat sukat neuloin Isoveljestä ja nelosen puikoilla. Lankaa meni noihin mustiin reilun kerän verran, sukka sopii koon 40 jalkaan.

Onhan tämä, kun villasukat ehtivät näin kevääksi, mutta toivottavasti lämmittävät jalkoja vielä syksyllä ja ensi talvenakin :)

Veikeä virnistys

Hiihtolomalla on aikaa neuloa. Niinhän sitä luulisi... Tämän viikon loman aikana olen kuitenkin saanut valmiiksi yhden neuletyön, joka on lankana (ihanan oranssia!) poltellut mielessä paljon pidempään. Tulipahan tehtyä :D

Kissa-Karvinen on ihan lapsuudesta asti ollut yksi suosikkihahmoistani. Aikoinaan sain joululahjaksi aina Karvis-kalenterin :) Ja se ihana Karvis-pehmo, jonka joskus synttärilahjaksi sain mummilta (ja muut saivat Kaalimaan kakaroita), oli pitkään monessa mukana. Kunnes omat lapset sen sitten taaperoikäisinä rikkoivat. Nyyh.

Lankana näissäkin on tuttu Novitan Seiskaveikka. Puikot 3 mm bambut. Kuvio on hieman epäselvä, enkä ole siihen täysin tyytyväinen, mutta harjoitus tekee mestarin ;)

Ei kun sukat pakettiin ja uudelle omistajalle heti ensi viikolla.

Päivän väri on punainen

Satuin kaupasta ostamaan mukaan paketillisen Marimekon unikko-pikkuserviettejä. Niitä, jotka ovat siis  24*24 cm. Työn alla on (tilauserä) muitakin pussukoita, joten samalla hurautin tämän ihanan pienen penaalin kokoisen pussukan kasaan. Jännä, miten esitöihin meneekin niin paljon aikaa, kun taas vetoketjun ja saumat hurauttaa alle vartissa...

Tästä tuli minusta tosi söpö!

Paketissa on serviettejä jäljellä vielä 19 kappaletta, mutta nyt loppui kristallimuovi ja vetoketjut. Jatkan pussukoiden ompelua sitten, kun saan varastot niiltä osin täydennettyä :)

*

Tässä olen myös neulonut iltaisin, kun ei ompelukonetta viitsi kovaäänisempänä lasten nukkumaanmenon jälkeen käyttää. Nämä HIFK:n petosukat ovat myöskin tilaustyö ja menevät ystävän pojalle synttärilahjaksi.

Punaista lankaa on vielä useampi kerä jäljellä, ja ne olisi tarkoitus käyttää sekä näihin peto- että angry birds -sukkiin. Onpahan ainakin tekemistä :)

jotain vaaleanpunaista (ja aika siirappista)

Neulomisteemalla edelleen mennään :)

Pikkuneiti tykästyi kyllä Angry Birds -sukkiin, mutta halusi itselleen kuitenkin jotain söpömpää. Ennalta-arvaamattomasti Hello Kitty sai kaikki äänet, joten ei muuta kuin neulomaan, mars!

Näihin sukkiin pikkuneiti on todella tyytyväinen:

Lankana Novita Nalle, puikot 2,5 mm sukkikset ja pyöröt. Toista vielä hieman keskeneräistä sukkaa neiti halusi välttämättä kokeilla. Tietysti korkokengän kanssa :D

Ja koska äitikin haluaa jotain söpöä ja vaaleanpunaista, kaivoin lankalaatikostani kerän vaaleanpunaista Seiskaveikkaa, ja tämän kokouspäivän aikana tikuttelin yhden sukan:

Onhan se vähän harmi, että tuo kuvio jää tuohon säären kohdalle ja siten näkymättömiin, jos sukkien varret vetää housujen alle, mutta kyllä piilossakin voi vähän söpöstellä :)

Porsaita äidin oomme kaikki...

En malttanut eilen laskea neuletyötä käsistäni, vaan mennä posotin tämän vuorokauden paremmalle puolelle ja katsoin samalla digiboksille tallentamiani jaksoja Ylpeyttä ja ennakkoluuloa. Aamuyön tunteina sain possusukat valmiiksi. Ja tänä aamuna tokaluokkalainen sukat nähdessään oli sitä mieltä, että nehän sitten tulevat hänelle :)

Novitan Nalle aloevera ei ole kyllä ihan mitään saapassukkalankaa, mutta ehkä nämä nyt hetken kestävät käytössä kuitenkin. Ja tuo sika on kyllä mukavan helppo tuohon mukaan neuloa.

Lasten toiveena on: "Näitä lisää!" :D

Eilen olikin vika lomapäivä hetkeen, joten varmasti neulomistahti tässä hetkeksi hidastuu...

Silmäys tulevaan

Vuosi vaihtui sateisessa säässä, mutta minua se ei haitannut, sillä istuin sisällä sohvalla kuivassa ja lämpimässä ja neuloin :) (Ei no, keskiyön aikaan kävin portilla ihastelemassa naapureiden ampumia raketteja.)

Sukkien neulominen jatkuu. Vihaisten lintujen lomassa iski houkutus testata possuja. Tässä siis silmäys siitä, miltä possusukat näyttävät:

Lankana Novitan Nalle, kun siitä löytyi tuo herkullisen vihreä väri ja tiheyskin sopii paremmin lapsen pienempään jalkaan. Kyllä varmaan Seiskaveikkakin toimisi, mutta kuvassa on liikaa silmukoita, ja sukasta tulee löysä. Puikkoina ruusupuiset 2,5 mm sukkikset sekä pyöröt.

Näissä puuhissa jatketaan :)

Iloinen perhe

Tämän vuoden viimeisenä päivänä on ihan pakko vielä postata "perhepotretti". Näitä olen kyllä tekemässä lisää, ja eilen illalla ihan intouduin etsimään muitakin hyviä kuvia sukkiin. Niistä tarkemmin - ja ihan kuvien kanssa - ensi vuoden puolella :)

Ihanaa ja käsityörikasta uutta vuotta 2013 kaikille!

Vihaisia lintuja

Joulupukin konttiin tuli neulottua useampi sukkapari lätkäliigateemalla :) Ne onnistuivat hienosti,  sillä lahjojen antajilta olen saanut sellaisia terveisiä, että kootkin olivat oikein passelit. Mikäs sen mukavampaa palautetta :) HIFK-sukista jäi punaista lankaa yli, ja sillehän piti keksiä käyttöä tietysti. KnitPro 2.0 tuli tässäkin avuksi, ja neuloin esikoiselle testimielessä Angry Bird -sukat.

Tässä tuo intarsia oli yllättävänkin helppoa - tai sitten harjoitus on tehnyt mestarin ;)

Lankana Seiskaveikka, puikkoina 3 mm sukkapuikot ja 40 cm pyöröt. Kuten muissakin kuviosukissa, näissäkin kuviokohta on neulottu tasona. Langanpäiden päättelyn jälkeen sitten vain ompelen takasauman umpeen.

Ehdin näiden sukkien jälkeen jo aloittaa keskimmäisellekin samanlaisia sukkia, ja sain toisen sukan kokonaan valmiiksi joulunajan tv-ohjelmatarjontaa seuratessani :) Näin hienolta valmis sukka näyttää jalassa:

Vielä tälle se kaveri, ja sitten kuopukselle samanlaiset :) Nämä syntyvät sen verran nopeasti, että ihan ilokseen näitä neuloo. Eikä villasukkia ole koskaan liikaa ;)

Joulurauhaa

Tulihan se sitten, joululoma. Mieletön rutistus sitä ennen, kun viimeistelin esiintymispuvut loppuun. Sain otettua kuvan peräti yhdestä hiuskoristeesta :D Näitä tein sentään 9 kappaletta.

Tämän viikon aikana (joulunäytös oli viime lauantaina) olenkin jälleen neulonut oikein urakalla. Lätkäliigateemalla ollaan menty, kun ystävät ovat tilanneet sukkia pukinkonttiin. Neuloin mm. yhdet Blues-sukat ja yhdet HIFK-sukat.

Yrityksen ja erehdyksen (ja harjoittelun ;) ) tuloksena päädyin neulomaan noita logoja intarsialla. Jousteen neulon suljettuna neuleena, ja sitten vaihdan 40 cm pyöröpuikon, ja kuviokohdan neulon tasona. Kuvion jälkeen jatkan jälleen suljettuna neuleena, ja kantapään ja jalkaterän neulon ihan normaalisti. Lankana edelleen Seitsemän veljestä, puikot  3 mm. Varressa on silmukoita 48 + 2, ennen kantapäätä kavensin niin, että silmukoita oli joka puikolla 11.

Intarsia toimii näissä paremmin kuin langan kuljettaminen ympäri, mutta kun sukka on valmis, pitää ne langanpäät päätellä...

Nämä HIFK-sukat eivät ole ihan mahdottomia, mutta nuo Blues-sukat. Voi että niissä oli pääteltävää!

Vielä on yhdet HIFK-sukat puikoilla ja jännitys tiivistyy, ehdinkö saada ne valmiiksi jouluksi. Huomenna nimittäin sukkapajan sijaan täällä meillä pyörähtää leivontakerho käyntiin :)

Onneksi on jälleen loppuloma aikaa neuloa. Sekä näitä lätkäliigasukkia että tumppuja huovutukseen. Ihana tapa tyhjentää pää työasioista :)

Leppoisaa joulua kaikille!

Yllytyshullu

Tein tässä jokin aika sitten ne tapparasukat lahjaksi ystävälle. Kuulemma kelpasivat ja vastaanottaja tuli niistä oikein iloiseksi :)

Koska olen yllytyshullu, mitä ainakin käsitöihin tulee, niin ryhdyin tuumasta toimeen, kun minulle vinkattiin, että HIFK:n sukatkin olisi ihan kiva ylläri. Ostin lähestulkoon siltä seisomalta punaista Seiskaveikkaa (valkoista ja sinistähän oli vielä jäljellä), käytin hyväkseni Knitpro 2.0 -ohjelmaa ja kaivoin 3.0 mm:n bambusukkikset esiin. Sinä iltana mopo kyllä karkasi vähän käsistä, kun kuvion neulomista ei vain voinut jättää kesken. Pääsin nukkumaan kolmelta aamulla :D En tällä kertaa tehnyt pitkiä langanjuoksuja vaan päätin ennemminkin päätellä määrättömän määrän langanpäitä, ja neuloin kuvion intarsian tyyliin sopivan pituisista langanpätkistä. Pätkäisin langan neulomisen jälkeen, ja välillä jätin niin pitkän pätkän, että neuloin sillä seuraavallakin kerroksella. Olin rohkea (ja ehkä vähän hullukin), kun aloitin sukan suoraan pyörönä.

Mutta kyllä varmasti ainakin fanit tunnistavat:

Kuvion laajuus on 48 silmukkaa, joten sukan suussakin on sen verran silmukoita. Kuvion jälkeen kavensin nilkassa yhteensä 4 silmukkaa, kun tämä käsiala on sen verran löysää...

Toisessa mallisukassa hylkäsin tuon pyörön tuossa sukan suussa, ja sain kuvionkin toimimaan paljon paremmin. Kun sukka on valmis, suljen tuon varren ompelemalla reunat siististi yhteen. Myös langanpäiden päättely on tällä tavoin helpompaa.

Koska kyse on mallisukista, en ole näihin ihan niin tyytyväinen kuin voisin. Unohdin nimittäin, että neulottu kuvio on aina hieman littanampi kuin piirroksessa. Seuraaviin siis pidennän tuota kuviota lisäämällä tuplakerroksia. Onneksi jouluun on vielä reilu kuukausi aikaa... ;)