Lämmintä jaloille

Yksi työkavereista vaihtaa työpaikkaa, ja halusin hänelle antaa muistoksi jotain hyödyllistä, mutta joka muistuttaisi meistä. Niinpä neuloin hänelle sukat - totta kai! ;) Käytin tuttua intarsiatekniikkaa, ja neuloin sinisiin sukkiin meidän tanssikoulun logohahmon valkoisella. Nämä onnistuivat hyvin, ja nyt jännitänkin enää sitä, onko koko oikea :)

Paluu perusasioiden äärelle

Piiiiitkän neulomistauon jälkeen olen vihdoin jälleen aktivoitunut. Ja kylläpä tuntuukin hyvältä! Tämän kevään aikana valmiiksi olen saanut lähinnä villasukkia. Se yksi neulepaita on vielä puikoilla...

Knittystä bongasin Clessidra-sukkien ohjeen, ja vaikka niin ohutta lankaa ei juuri silloin ollutkaan varastossa (miksi muuten villasukkia edes neulotaan kamalan ohuesta langasta, kun nehän kuluvat saman tien puhki??), otin työn puikoille. Novitan Nalle oli kuitenkin sen verran paksumpaa, että vähän jouduin silmukkamäärien kanssa sumplia, mutta ihan tyytyväinen olen näihin sukkiin kuitenkin. Ja tietenkään en itselläni näitä pidä, vaan annan lahjaksi :)

Toisetkin lahjasukat tuli neulottua. Knitty on ihana! Tällä kertaa silmiini osui kiltin kanssa käytettävien sukkien ohje. No, lahjan saaja ei todellakaan käytä kilttiä, mutta toivottavasti näitä sukkia ;) Novitan Nallesta on nämäkin neulottu.

Nämä sukat lämmittävätkin sitten jalkoja juhannusjuhlinnassa ;)

Halloween lähestyy

Sain eräältä ystävältäni pienimuotoisen haasteen. Hän kysyi, osaisinko tehdä ns. deadpool-naamarin. Ehdin miettiä noin kaksi sekuntia ennen kuin vastasin, että jos en vielä osaa, niin opettelen :)

Olipa hienoa mennä alakerran ompeluhuoneeseeni, jossa on kankaille nyt useita hyllymetrejä tilaa, ja kaivaa sieltä lycrapinosta ensin pala punaista ja sitten pienempi pala mustaa lycraa ja alkaa suunnitella.

Kertaakaan ei tarvinnut ratkoa! Se jo sinänsä on saavutus, kun jotain uutta opettelee ;)

Näitä naamareita voisi tehdä useammankin. Ei haittaisi bad hair daykään, kun tällaisen päälleen pukisi :D

(Kännykän kameralla otettu hämärässä eteisessä. Ei ihan parasta laatua, mutta saa kelvata.)

Kertaus on opintojen äiti

Syksy on käynnistynyt aika hitaasti, mitä käsitöihin tulee. Mutta kyllä tässä iltojen pimetessä ehtii taas neuloa ja ommella, kun ei auringosta pääse samalla tavalla nauttimaan kuin kesällä :)

Jostain syystä jo aikaisemmin tekemäni jutut, kuten Peto- ja Karvissukat ovat saaneet suuren suosion. Niitä siis on nytkin tikuteltu. Lupaan, että piakkoin teen muutakin ;)

Nämä ovat muuten identtiset, mutta toisessa on tuo numero (22) neulottu intarsialla tuohon jalkapöydän päälle. Ja lahjaksi menevät, kuten suurin osa näistä kuviosukista muutenkin :)

Tätini ihastui aikaisemmin tekemiini Karvissukkiin, ja tilasi lapsenlapselleen samanlaiset. Lankana mulle uusi tuttavuus: Gjestalin Maija. Puikkokokona 2,5 mm. Ihan kivat sukat näistäkin tuli :)

Äidille ja pojalle lämmikettä

Kun sitä pääsee mökille rentoutumaan (ja nyt on puhe ihan eri mökistä kuin siitä työleiristä), niin sitähän ehtii ja jaksaa tikutella vaikka mitä! Pallosukkien kaveriksi - kun lankaakin kerran riitti hienosti -  ajattelin neuloa koko setin. Siinä on pojalle sukat ja pipo, ja äidille (joka kentän laidalla saattaa värjötellä ;) ), sukat, pipo ja lapaset/kynsikkäät.

Ihan ei salamalla otettu kuva anna oikeutta tuolle vihreälle värille, joka on oikeasti kirkkaampi...

Pojan pipo on tuollainen rennompi ja valuvaisempi, sopinee teinille paremmin :) Äidin pipo on taas napakampi. Molempiin on sovellettu Idealistipipon ohjetta.

Lapaset/kynsikkäät olikin mielenkiintoinen tuttavuus vuosien takaa. Ja taas mä ne neuloin ;) Alla pari kuvaa niistä:

Ja jottei olis päässyt ihan liian helpolla, tein noista tuplalapaset, tosin peukalokiilalla :) Ovatpahan lämpöiset.

Kahdesta kerästä Schoppel Wollen Admiral stärke 6 -lankaa (à 150 g) sekä pienestä määrästä valkoista Seikaveikkaa sai ihan kivat setit neulottua. Admiralia jäi pienenpieni nyssäkkä jäljelle, ja sen taidan lahjoittaa vaikka päiväkotiin askartelutarpeeksi.

Nyt on jo puikoilla uusi työ, jota olisi tarkoitus tehdä, kun vain ehtii.

Kesällä palloillaan

Pienimuotoisesta neuleähkystä olen selvästikin toipumaan päin, kun mökille otin neuletyön mukaan. Erään ystäväni poika pelaa jalkapalloa helsinkiläisseurassa, ja lahjaksi olin luvannut neuloa tälle tunnukselliset sukat.

Novitalla ei ollutkaan perusvihreää tänä kesänä valikoimissa, joten langat on tilattu muualta. Ja sen verran reilusti, että sukkien lisäksi siitä saa vaikka mitä muuta tunnuksellista lisää ;)

Hiljaisuudesta kuuluu

Kesäkuun viimeistä päivää vietetään, ja tänään VIHDOINKIN olen jälleen päässyt tekemään käsitöitä. Älkää kysykö, miksi on kestänyt näin kauan. Loma, ei silloin ehdi käsitöitä tehdä...

Olen huomenna menossa yhden hyvän ystäväni luo kylään, ja jotain viemisiä teki mieleni tehdä. Niinpä ommella surautin kesäisen setin: kassin, penaalin/meikkipussin ja kännykkäpussin.

Tuttu tekniikka: servietti, lakanakangasta ja kristallimuovi :) Kassiin tein lakanakankaasta kantokahvat ja yläreunan huolittelin satiinivinonauhalla. Penaalin/meikkipussin vetoketju on 18 cm ja tällä kertaa en ommellut ihan ketjun hampaiden vierestä vaan vähän reunempaa, niin vetskari asettui nätimmin. Kännykkäpussiin testasin aikaa sitten tilaamiani suujousia.

Mallia otin Peikonpojan puodista arvonnasta voittamastani sukkapuikkopussista. Suujousi näin omissa käsitöissä käytettynä oli uusi tuttavuus, mutta ei mikään paha nakki kuitenkaan :) Pussin toiselle puolelle taiteilin satiinivinonauhasta pienen lenkin, josta pussin voi ripustaa vaikka kaulaan, kun käyttää esim. karbiinihakaa, jonka lenkkiin pujottaa.

Tässä vielä yritin ottaa kuvaa suujousesta toiminnassa :) 

Pussista tuli sen kokoinen, että oman luurini lisäksi sinne mahtuu hyvin myös iPhone. 

Näitä pussukoita tein loppujen lopuksi kaksi. Ensimmäinen ("testiversio") on tuossa kahdessa ylemmässä kuvassa. Siinä suujousen peittävä pussi (lakanakangasta sekin, vaaleanpunaista vain) jäi himpun liian lyhyeksi, ja jousta näkyy enemmän kuin pitäisi. Tämä jälkimmäinen sai paikkansa tuossa lahjasetissä, ja siinä suujousen osuus onnistui selvästi paremmin.

Joku saattaa ehkä tunnistaa tuon serviettikuosinkin ;) Ainakin ystäväni sivutoimeen se liittyy hyvinkin kiinteästi, joten uskon, että lahja on hänelle mieleinen.

Pääsiäislomailua

Ennen kuin työkiireet jälleen ottavat vallan, päätin pyhittää pääsiäisen omille käsitöilleni. Tein sen puoliväkisin, mutta uskon, että seuraavat seitsemän viikkoa riittävät toukokuun näytösten puvustamiseen ja muihin työasioihin - joita onkin yllättävän paljon näin kun kausi lähenee loppuaan. On ainakin nyt levännyt olo :)

Tänä vuonna vietimme pääsiäisen poikkeuksellisesti kotona. Sain (ruuanlaiton ja siivouksen ohella) neulottua ihan kivasti ja purettua tilausjonoakin hieman. Puhumattakaan digiboksille tallentamistani ohjelmista.

Ystäväni tilasi tällaiset sukat minulta jo ennen joulua. Onneksi ei joululahjaksi ;)

Lankana tuttu Seiskaveikka, puikot ruusupuiset 3 mm. Kuvio lätkämaailmasta tuttu, helsinkiläinen jääkiekkoseura Karhu-Kissat. Toivottavasti ovat saajalle mieluisat :)

Muitakin tilauksia tein. Serkku oli tilannut itselleen ja kahdelle tyttärelleen sukat.

Itselleen Hello Kittyt, jotka tein jo aikaa sitten. Toiselle tyttärelle samanlaiset keltaisella nenällä ja toiselle tyttärelle mustat ja "mahdollisimman paksut". Hello Kitty -sukissa Seiskaveikkaa, mustat sukat neuloin Isoveljestä ja nelosen puikoilla. Lankaa meni noihin mustiin reilun kerän verran, sukka sopii koon 40 jalkaan.

Onhan tämä, kun villasukat ehtivät näin kevääksi, mutta toivottavasti lämmittävät jalkoja vielä syksyllä ja ensi talvenakin :)

Veikeä virnistys

Hiihtolomalla on aikaa neuloa. Niinhän sitä luulisi... Tämän viikon loman aikana olen kuitenkin saanut valmiiksi yhden neuletyön, joka on lankana (ihanan oranssia!) poltellut mielessä paljon pidempään. Tulipahan tehtyä :D

Kissa-Karvinen on ihan lapsuudesta asti ollut yksi suosikkihahmoistani. Aikoinaan sain joululahjaksi aina Karvis-kalenterin :) Ja se ihana Karvis-pehmo, jonka joskus synttärilahjaksi sain mummilta (ja muut saivat Kaalimaan kakaroita), oli pitkään monessa mukana. Kunnes omat lapset sen sitten taaperoikäisinä rikkoivat. Nyyh.

Lankana näissäkin on tuttu Novitan Seiskaveikka. Puikot 3 mm bambut. Kuvio on hieman epäselvä, enkä ole siihen täysin tyytyväinen, mutta harjoitus tekee mestarin ;)

Ei kun sukat pakettiin ja uudelle omistajalle heti ensi viikolla.

Bling bling

Lupaan ihan kohta kirjoittaa muustakin kuin näistä pussukoista, mutta vielä on yksi, joka pitää esitellä :)

Pitkäaikainen työtoverini oli tänään viimeistä päivää töissä samassa "firmassa". Hänelle päätin läksiäislahjaksi tehdä jotain, jossa olisi vähän tanssimaailman bling blingiä. Niinpä tein pussukan :D

Tähän en käyttänytkään serviettiä, vaan kaivoin erikoiskangaskätköstäni palan viininpunaista organzaa, johon on liimattu kimallehilettä. Organzan ja aluskankaana toimivan puuvillalakanakankaan väliin sommittelin työpaikan tunnuslauseen "yhteiset askeleet" ja toiselle puolelle työpaikan logon, jotka saksin irti opinto-oppaasta :)

Minusta pussukasta tuli oikein hieno, ja juuri sopiva penaalinkokoinen kapine, jota voi uudessa työpaikassa huoletta käyttää :)

Tammikuun viimeinen

Niinpä niin, pussukoita pukkaa :D

Nämä tein tilauksesta eräälle ystävälleni (joka on Me&I -vaatemyyjä). Jotkut onnekkaat kutsujen emännät todennäköisesti saavat kauniista servieteistä tehdyt pussukat lahjaksi ;)

Yläkuvassa näkyy yhteen pussukkaan myös sisälle. Pitäisi joskus kokeilla, miten onnistuisi vuorin ompeleminen tuohon mukaan. Toistaiseksi tyydyn tuohon ei niin viimeisteltyyn lookiin :)

Päivän väri on punainen

Satuin kaupasta ostamaan mukaan paketillisen Marimekon unikko-pikkuserviettejä. Niitä, jotka ovat siis  24*24 cm. Työn alla on (tilauserä) muitakin pussukoita, joten samalla hurautin tämän ihanan pienen penaalin kokoisen pussukan kasaan. Jännä, miten esitöihin meneekin niin paljon aikaa, kun taas vetoketjun ja saumat hurauttaa alle vartissa...

Tästä tuli minusta tosi söpö!

Paketissa on serviettejä jäljellä vielä 19 kappaletta, mutta nyt loppui kristallimuovi ja vetoketjut. Jatkan pussukoiden ompelua sitten, kun saan varastot niiltä osin täydennettyä :)

*

Tässä olen myös neulonut iltaisin, kun ei ompelukonetta viitsi kovaäänisempänä lasten nukkumaanmenon jälkeen käyttää. Nämä HIFK:n petosukat ovat myöskin tilaustyö ja menevät ystävän pojalle synttärilahjaksi.

Punaista lankaa on vielä useampi kerä jäljellä, ja ne olisi tarkoitus käyttää sekä näihin peto- että angry birds -sukkiin. Onpahan ainakin tekemistä :)

Joulurauhaa

Tulihan se sitten, joululoma. Mieletön rutistus sitä ennen, kun viimeistelin esiintymispuvut loppuun. Sain otettua kuvan peräti yhdestä hiuskoristeesta :D Näitä tein sentään 9 kappaletta.

Tämän viikon aikana (joulunäytös oli viime lauantaina) olenkin jälleen neulonut oikein urakalla. Lätkäliigateemalla ollaan menty, kun ystävät ovat tilanneet sukkia pukinkonttiin. Neuloin mm. yhdet Blues-sukat ja yhdet HIFK-sukat.

Yrityksen ja erehdyksen (ja harjoittelun ;) ) tuloksena päädyin neulomaan noita logoja intarsialla. Jousteen neulon suljettuna neuleena, ja sitten vaihdan 40 cm pyöröpuikon, ja kuviokohdan neulon tasona. Kuvion jälkeen jatkan jälleen suljettuna neuleena, ja kantapään ja jalkaterän neulon ihan normaalisti. Lankana edelleen Seitsemän veljestä, puikot  3 mm. Varressa on silmukoita 48 + 2, ennen kantapäätä kavensin niin, että silmukoita oli joka puikolla 11.

Intarsia toimii näissä paremmin kuin langan kuljettaminen ympäri, mutta kun sukka on valmis, pitää ne langanpäät päätellä...

Nämä HIFK-sukat eivät ole ihan mahdottomia, mutta nuo Blues-sukat. Voi että niissä oli pääteltävää!

Vielä on yhdet HIFK-sukat puikoilla ja jännitys tiivistyy, ehdinkö saada ne valmiiksi jouluksi. Huomenna nimittäin sukkapajan sijaan täällä meillä pyörähtää leivontakerho käyntiin :)

Onneksi on jälleen loppuloma aikaa neuloa. Sekä näitä lätkäliigasukkia että tumppuja huovutukseen. Ihana tapa tyhjentää pää työasioista :)

Leppoisaa joulua kaikille!

Yllytyshullu

Tein tässä jokin aika sitten ne tapparasukat lahjaksi ystävälle. Kuulemma kelpasivat ja vastaanottaja tuli niistä oikein iloiseksi :)

Koska olen yllytyshullu, mitä ainakin käsitöihin tulee, niin ryhdyin tuumasta toimeen, kun minulle vinkattiin, että HIFK:n sukatkin olisi ihan kiva ylläri. Ostin lähestulkoon siltä seisomalta punaista Seiskaveikkaa (valkoista ja sinistähän oli vielä jäljellä), käytin hyväkseni Knitpro 2.0 -ohjelmaa ja kaivoin 3.0 mm:n bambusukkikset esiin. Sinä iltana mopo kyllä karkasi vähän käsistä, kun kuvion neulomista ei vain voinut jättää kesken. Pääsin nukkumaan kolmelta aamulla :D En tällä kertaa tehnyt pitkiä langanjuoksuja vaan päätin ennemminkin päätellä määrättömän määrän langanpäitä, ja neuloin kuvion intarsian tyyliin sopivan pituisista langanpätkistä. Pätkäisin langan neulomisen jälkeen, ja välillä jätin niin pitkän pätkän, että neuloin sillä seuraavallakin kerroksella. Olin rohkea (ja ehkä vähän hullukin), kun aloitin sukan suoraan pyörönä.

Mutta kyllä varmasti ainakin fanit tunnistavat:

Kuvion laajuus on 48 silmukkaa, joten sukan suussakin on sen verran silmukoita. Kuvion jälkeen kavensin nilkassa yhteensä 4 silmukkaa, kun tämä käsiala on sen verran löysää...

Toisessa mallisukassa hylkäsin tuon pyörön tuossa sukan suussa, ja sain kuvionkin toimimaan paljon paremmin. Kun sukka on valmis, suljen tuon varren ompelemalla reunat siististi yhteen. Myös langanpäiden päättely on tällä tavoin helpompaa.

Koska kyse on mallisukista, en ole näihin ihan niin tyytyväinen kuin voisin. Unohdin nimittäin, että neulottu kuvio on aina hieman littanampi kuin piirroksessa. Seuraaviin siis pidennän tuota kuviota lisäämällä tuplakerroksia. Onneksi jouluun on vielä reilu kuukausi aikaa... ;)

Tosifanille

Oli aikaisemmin puhetta siitä Tapparan logosta. No niin, nyt on tosifanin jääkiekkosukat valmiit :D

Lankana Seiskaveikka, puikkoina 3 mm bambusukkikset. Alussa silmukoita yhteensä 56, kuvion puolivälissä kavensin pois 4, kuvion lopussa toiset 4 ja nilkassa 2,5 cm matkalla yhteensä 8 silmukkaa.  Arvioitu koko n. 42. Täytyy sanoa, että kirjoneule oli aika haastavaa. Tuntui koko ajan kiristyvän liikaa, ja ei sitä oikein osannut jättää sopivasti löysää noihin langanjuoksuihin.

Mutta tulipahan tehtyä :)

Toivottavasti sukkien saajakin edes vähän tykkää...

Pukinkonttiin

Jostain syystä ;) ajattelin tänäkin vuonna antaa itsetehtyjä lahjoja. Pehmeitä paketteja, joista lapset eivät niin tykkää, mutta joita useammat aikuiset kyllä arvostavat. Huovutettuja tumppuja, kauniita sukkia. Saatan jopa ommella jokusen meikkipussin/penaalinkin, saa nähdä nyt, mihin aika riittää. Niin, ja olisi se tämän vuoden käsityöhaastekin vielä tekemättä:

"Osallistun luovuuteen kannustavaan haasteeseen. Lupaan tehdä jotain omin käsin viidelle ensimmäiselle kommentoijalle. Kommentoijan tulee kopioida tämä omalle seinälleen ja lupautua tekemään samoin: Siis käsityö, lahja, taideteos tai jotain muuta mielenkiintoista, mutta itsetehtyä. Toimitus ystävälle vuoden 2012 aikana henkilökohtaisesti tai postilla. Lähdetkö mukaan?"

Viisi ystävää on kyllä tiedossa, joten siitä ei ole ollenkaan kyse. No, ei vielä ole kiire, onhan tätä vuotta jäljellä noin pari kuukautta. Hyvin siis ehtii ;)

Kovasti tässä haeskelen neulemallia Tapparan logosta. Knitpro 2.0 on ohjelma, jolla kuvasta kuin kuvasta saa kirjoneulemallin tehtyä, mutta kun tuo pieninkin vaihtoehto on liian iso.

Tämä logo pitäisi nimittäin olla sukassa, joten sen koko saisi mielellään olla se 24 silmukkaa maksimileveydeltään. Ei varmaan auta muuta kuin käydä ostamassa millimetripaperia ja alkaa itse värittää oikeanlaista ohjetta.

Ylös ja alas

Onko se tämä vuodenaika vai mikä, mutta ihan kamalasti tekee mieli tyhjentää lankavarastoa neulomalla villasukkia ja pipoja! Tähän tyyliin:

Pikkuneiti halusi pipon, joten tein sellaisen, kun ei ollut mitään syytä olla tekemättäkään ;) Lankana Novitan Seitsemänä veljestä, puikot 3 mm pyöröt ja sukkikset. Ohjeen löysin neuleohjeiden aarrearkusta eli Ullasta: Aatos-pipo lapselle. Pätkävärjätyssä langassa nuo hienot palmikonkierrot eivät näy niin selvästi kuin yksivärisessä langassa. Lisäksi ohjeessa mainittu lanka on sen verran ohuempaa, että tästä neulomastani piposta jätin kaksi joustinsarjaa pois, eli yhteensä 10 silmukkaa. Koosta tuli juuri oikea kuusivuotiaan pieneen päähän (52 cm). Kuulemma värikin on ihana, mutta ainoa harmi on, että lanka vähän kutittaa. Sovimme tyttären kanssa, että neulon hänelle samanlaisen pipon ei-kutiavasta langasta (eli turvaudun polyamidi/akryylilankaan). Vaihtoehtona on tehdä tuonne pipon sisään fleece-panta, jolloin kutina häviää ja piposta tulee tuulenpitävämpi mutta myös paksumpi. Katsotaan, mihin loppujen lopuksi päädyn.

Aikaa tämän pipon tekemiseen meni yksi ilta, arviolta siis 3-4 tuntia. Ei paha.

Samasta langasta eli puolikkaasta kerästä tuli myös toinen pipo. Tämänkin ohjeen löysin Ullasta: Pirpana-pipo. Tein keskikokoisen pipon ohjeen mukaan, ja koska lanka oli ohjeen lankaa paksumpaa, pipo mahtuu vähän isompaan päähän (54 cm). Ihan ei tässäkään kaunis sydänkuvio näy niin hyvin kuin olin toivonut, mutta ehkä syynä on myös se, että en ole valmista työtä kastellut enkä höyryttänyt. Ehkä pitäisi... Puikot 3 mm pyöröt ja sukkikset. Ohje oli mukava ja tykkäsin etenkin päälaen kavennuksista. Tähänkin meni se noin 4-5 tuntia alusta loppuun.

Ja sitten tietysti nuo perussukat. Edelleenkin Novitan Seiskaveikkaa. Raidat pätkävärjätyllä sinisellä (Polkkako se on se langan nimi? En nyt muista). Eipä tarvitse kuvioita sen pahemmin miettiä :) Kolmen millin puikot tässäkin käytössä, tulee löyhäkäsialaisella niillä mukavan napakkaa neulospintaa. Silmukoita 11 per puikko, eli yhteensä 44. Nämä kaksi työtä menevät ystävälle, kunhan saan vähän lisää pakettia vielä kasvatettua ;)

Seuraavaksi työlistalla on vieläkin enemmän villasukkia :) Pitäähän nyt lankoja saada kulutettua, ja talvikin on tulossa... Varastossa on odottamassa myös Huopasta, josta olen ajatellut tehdä huovutettuja tumppuja. Ovat ainakin lämpöisiä, jos talvesta tulee kylmä.

Jotain tekemistä pitää käsillä olla

Järjestelin lankavarastoani tässä taannoin, ja löysin muovipussin, jossa oli useampi Seitsemän Veljestä -lankakerä. Olin kokonaan unohtanut ne! Eräs ystäväni lähetti ne minulle jo viime talvena (helmikuussa tarkalleen), kun olin luvannut niistä neuloa hänen lapsilleen villasukat. Lankoja oli niin paljon, että yhden sukkasatsin jälkeen niitä oli vielä useampi kerä jäljellä, joten lupasin neuloa lisää sukkia ja vielä tumppujakin. Kesä meni niin, että nämä langat olivat ihan unohduksissa, kunnes nyt siivotessani ne siis löysin. Onneksi :)

Olen nyt käyttänyt iltoja (ja päiviäkin, viimeeksi sunnuntaina neuloin koko päivän - ihanaa!) näiden lankojen kuluttamiseen. Tuloksena neljä settiä sukkia ja tumppuja sekä yksi sukkapari myös ystävälleni.

Ihan tarkkoja mittoja ei ollut noihin tumppuihin, joten voi olla, että ovat vielä himpun liian suuria käyttäjille. Jalkojen koot olivat viime keväältä, joten lisäsin niihin ihan vähän lisää. Toivottavasti eivät ainakaan ole pieniä :)
Perussukkia siis, ilman sen kummempia hienouksia. Osaan vain itseäni varten kehittelin jonkinlaista palmikkokuviota jalkapöydän päälle, kun muuten tylsistyn pelkän sileän neuleen neulomiseen :) Samaa kuviota käytin sitten myös lapasissa, joissa nuo kuviot paremmin valokuvissa näkyvätkin.

Ystävälleni neuloin Saltkråkan-sukat, jotka ovat lempparini paksuhkosta langasta neulottaessa. Ja tällä kertaa noiden sukkien jälkeen kävin kaupasta hakemassa kerän, josta vihdoin neulon itsellenikin samanlaiset :)

Tässä kaikki ryhmäkuvassa: Sanokaa muikku! ;)