Apuva!

Voi että, miten aika rientääkään! Käsityöt ovat olleet niin jäissä tässä jokusen aikaa, että ei tosikaan. On vain ollut niin kova kiire, että tunnit eivät ole riittäneet kaikkeen kivaan, mitä olisin halunnut tehdä. En ole ehtinyt neuloa, en virkata enkä juurikaan ommella. Paitsi että kolmisen viikkoa sitten vielä ommella huristelin viimeisiä esiintymispukutäydennyksiä kevään ensimmäisiin oppilasnäytöksiin. Koska ne olivat täydennyksiä, en niitä valokuvannut.

Ihan kohta alan taas ommella mitäpä muutakaan kuin esiintymisasuja :D Toukokuun loppupuolella päästään tanssimaan laajan linjan kevätnäytöksissä, ja sinne varmasti teen jotain (pientä). Ja ehkä tässä kohta on aikaa neuloakin. Viikonloppuna piipahdin Kuopiossa, ja junamatkalla oli hyvin aikaa neuloa. Sain yhden sukan tehtyä alusta loppuun. Jää nähtäväksi, koska sukka saa kaipaamansa kaverin...

Mutta kyllä tämä tästä.

Iloinen perhe

Tämän vuoden viimeisenä päivänä on ihan pakko vielä postata "perhepotretti". Näitä olen kyllä tekemässä lisää, ja eilen illalla ihan intouduin etsimään muitakin hyviä kuvia sukkiin. Niistä tarkemmin - ja ihan kuvien kanssa - ensi vuoden puolella :)

Ihanaa ja käsityörikasta uutta vuotta 2013 kaikille!

Joulukalenteri

Olen pitkään haaveillut blogijoulukalenterista. Tiedättehän, joka joulukuun päivä ensimmäisestä aattoon jokin käsityöaiheinen postaus. No, haaveeksi se jää tänäkin vuonna :D

Sen sijaan aloitan joulukuun postaamalla ainakin 24 kuvaa käsittävän tutu-projekti 2.0:n. Tutu ei ole valitettavasti vielä valmis, kun plate ja koristelut puuttuvat, mutta jatko-osa siis seuraa - kunhan saan kiireellisemmät projektit (eli joulunäytösasusteet) alta pois.

Mutta nyt...(rumpujen pärinää)... Tutu A:sta O:hon!

Vaihe 1: lue ohjekirjasta etukäteen, mistä pitää aloittaa ja mikä on aloituksen jälkeen seuraava askel ;)

Vaihe 2: jäljennä tutun housuosan kaava, leikkaa sen mukaan kankaasta (tässä paksua valkoista lycraa) oikean kokoiset osat, jäljennä niihin merkinnät kaavasta, ja sen jälkeen ompele etukeskisauma yhteen. Ompelukoneella, ei saumurilla. Näin saadaan saumanvarat siististi ja mahdollisimman litteästi asettumaan. Sauma ommellaan muuten nurjat puolet vastakkain, ettei saumanvarat hierrä tai muuten häiritse tanssijaa. Saumanvarat siksakataan litteiksi kiinni kappaleisiin, ja ne jäävät siististi tyllikerrosten alle joka tapauksessa.

Vaihe 3: leikkaa erikseen ns. baski (tässä valkoista joustosatiinia). Tähänkin on oma ohjeensa, eli mittaa tanssijan vyötärö ja lantio, ja niiden mittausten perusteella tee baskin kaava. Tämän vaiheen olin hoitanut jo aikaisemman tutun yhteydessä (kun mittasin itseni, heh). Kun baski on leikattu, siihen ommellaan hakasia varten läpät. Sen jälkeen mitataan, että housujen yläreuna ja baskin alareuna ovat samanpituiset.

Vaihe 4: Baski kiinnitetään housuihin. Sen jälkeen ommellaan housuosaan lahkeiden kuminauhakujat.

Vaihe 5: Housuosaan mitataan tyllisuikaleiden paikat. Neljä suikaletta per kerros alimpien neljän kerroksen osalta, viisi suikaletta kolmeen seuraavaan kerrokseen ja kuusi suikaletta ylimpään kerrokseen.

Vaihe 6: Leikataan tylli suikaleiksi ja niputetaan suikaleet omiin pinoihinsa. Ne myös kannattaa merkitä tarkasti. Mikä kerros ja kuinka leveä kerros on. Käytin tuumamitoitusta, kun ohjekirjassa tuumista puhutaan. Ylin kerros on tässä 13 tuumaa, alin 3 tuumaa.

Vaihe 7: Mitataan ja leikataan tyllistä "peppuröyhelöt" :) Tässä housukaavassa niitä on kolme molemmin puolin ennen kokonaista tyllikerrosta. Kun röyhelöt on leikattu, ne vekitetään. Tällä kertaa käytin ns. yksinkertaista vekitystä. Ompelin vekityksen kiinni, ennen kuin kiinnitin röyhelöt housuun pienellä siksak-ompeleella. Ja tässä tein pienen mokan, jonka korjasin myöhemmin. Peppuröyhelöt kannattaa ommella kaikki ulkoreuna ylöspäin.

Vaihe 8: Seuraavaksi vekitetään yksi tyllikerros kerrallaan. Tarvitaan paljon nuppineuloja. Ja jokainen kerros vekitetään sitten eri suuntaan, ensin oikealle, sitten vasemmalle jne. Vekit ommellaan ensin kiinni, ja sen jälkeen tyllipalat sovitetaan valmiiksi mitatuille alueille (ne voivat mennä reunoistaan noin tuuman tai kaksi päällekäin) ja ommellaan housuun kiinni. Tässäkin on oma systeeminsä niin, että joka toinen kerros ommellaan ulkoreuna ylöspäin ja joka toinen kerros ulkoreuna alaspäin. Jos käyttää ns. morsiustylliä (jota tarvitaan hurjasti enemmän kuin kovempaa yleistylliä), tylli pitää vekittää triplasti ja jokainen tyllikerros ommellaan ulkoreuna ylöspäin.

Vaihe 9: Kuudes tyllikerros on se, mihin vannekuja tehdään. Kujaa varten leikkasin tyllistä 3 tuumaa leveitä suikaleita yhtä monta kuin oli kuudennessa tyllikerroksessakin. Ompelin vannekujasuikaleet tyllikerrossuikaleiden keskelle ennen kuin vekitin ne.

Tämänkin kerroksen vekitin vielä yksinkertaisena. Olisin voinut jo tässä käyttää tuplavekitystä, mutta epähuomiossa en niin tehnyt. No, aina on siis varaa parantaa :)

Seuraavissa kuvissa näkyy vekitetyt suikaleet ennen silitystä ja silityksen jälkeen. Kyllä vain, jokainen suikale kannattaa silittää, jolloin tutusta tulee heti siistimpi.

Vaihe 10: Siirrytään kohti päällikerroksia. Tässä vaiheessa ompeluhommasta tulee melko mielenkiintoista toimintaa...

Vaihe 11: Kun ylin kerros on kiinnitetty hyvin lähelle baskin ja housuosan saumaa, housut käännetään nurja puoli päällepäin, ja takasauma ommellaan alhaalta alkaen yhteen noin puolivälin korkeudelle. Tämä vielä sujui ompelukoneella, vaikka aika taistelua se kyllä oli, kieltämättä. Tietysti tätä ennen on hyvä kiinnittää eteen alas tulevat pystysuorat tyllisuikaleet. Ne tein pehmeämmästä morsiustyllistä, jonka rypytin enkä vekittänyt. Yksi suikale tuli eteen sauman päälle, ja kaksi muuta sen viereen molemmin puolin. Kannattaa olla tarkkana, ettei ompele näitä lahjekuminauhakujan päälle.

Vaihe 12: Haarasauma. Erittäin mielenkiintoinen työvaihe ;) Siihen nimittäin sisältyy lahjekuminauhakujien viimeistely. Ne oli nimittäin jätetty haarasauman läheltä kiinnittämättä, ja kuminauhan pujotuskohta on ylempänä lantion takana. Joten ensin siis haarasauma. Oikeat puolet vastakkain. Saumanvarat kiinnitetään litteiksi auki siksakilla. Sitten venkslataan kuminauhakujan satiinivinonauhan päät nätisti päällekäin ja ommellaan reunoista kiinni, että valmis kuja muodostuu.
Tämän jälkeen voikin pujottaa kuminauhan kujiin. Ja pyyhkiä hikeä otsalta ;)

Vaihe 13: Vanteen pujottaminen kujaan. Tykkään itse käyttää rautakaupasta saatavaa muovista kulmalistaa vanteena. 1 cm x 1 cm -kokoinen kulmalista on juuri sopivaa tähän tarkoitukseen. Se pitää vain halkaista terävällä mattoveitsellä. Ja siinäkin tulee hiki. Kulmalistan päät kannattaa päällystää pyöreäksi esim. valkoisella sähköteipillä tai ihan maalarinteipillä. Vanne kannattaa leikata oikeaan pituuteen vasta pujottamisen jälkeen. Ja takahalkio kannattaa neulata nuppineuloilla kiinni sitä ennen. Vanne saa olla niin piukalla, että se nostaa tyllikerroksia ylöspäin. Sopiva vanteen pituus on sellainen, että sen päät menevät päällekäin n. 10 cm verran. Sitten vain päät limittäin ja sähköteipillä parista kohtaa yhteen. Pysyy nätisti.
Kuvissa tutu ennen vannetta ja vanteen lisäämisen jälkeen.

Vaihe 14: Tyllikerrosten "täggääminen" eli kiinnittäminen yhteen lankalenkeillä. Jotta ompelulangan kanssa ei tähän vaiheeseen menisi ikää ja terveyttä, olen käyttänyt puuvillavirkkauslankaa. En siis kalastajanlankaa vaan pehmeämpää. Ohjekirjan mukaan lenkit ommellaan säteittäin keskeltä reunoille päin niin, että ensimmäisessä lenkissä on kerrokset 2-4, toisessa kerrokset 4-6 ja viimeisessä kerrokset 6-8. Yksittäiset lenkit toimivat hyvin. Ja lenkin on oltava niin löysä, että sinne sisälle mahtuu kaksi sormea. Tämä täggääminen tehdään niin, että tutu on pöydällä nurinpäin. Ensimmäisten kerrosten täggäyksien väli on kolmisen tuumaa, ja siitä ne sitten kasvavat, kun ylemmäs tullaan. Viimeinen kerros tägätään tutun ollessa esim. mallinuken päällä. Täggäys tehdään diagonaalissa vannekerroksesta päällimmäiseen kerrokseen, ja lenkki voi olla väljempi kuin aikaisemmin. Mutta piston pitää päällikerroksessa olla tosi lyhyt, ettei se näy.
Tämä täggääminen on aikaavievää, mutta sillä tavalla saa siistin tutun.

Vaihe 15: Hakasten ompelu baskiin ja housun takahalkioon. Baskiin ompelin 4 hakasparia ja housuihin 6 hakasparia. Kannattaa valita niitä jämerämpiä hakasia.

Ja tällainen siitä nyt tuli:

Koristeet siis vielä puuttuvat. Samoin tutun päälle tuleva plate, eli koristeltu päällikerros. Teen ne sitten, kun on aikaa :)

Taustoja

Vihdoinkin löytyi taas aikaa ompelukoneen ääressä istumiseen - verhojen ompelun jälkeen siis :)

Aloitin uuden projektin. Tai no, tämä on jatkoa vähän vanhemmalle projektille. Nimittäin se liila korsetti kaipaili tutua, joten sen nyt tänään laitoin alulle. Mutta ei siitä vielä sen enempää. Sen sijaan, kuten otsikkokin kertoo, on aiheena taustat. Korsettien taustat nääs :)

Kaivoin esille ja muistinvirkistykseksi kaksi korsettia, jotka olen molemmat tehnyt nimenomaan tanssikorsettikaavoilla. Rakenne niissä on sama. Katsotaanpa:

Tuossa sisäpuoli 10 palan korsetista. Päällinen on ryppytaftia ja vuori lakanakangasta. Vuoripalat ompelin (ohjeen mukaan) saumurilla kiinni päällipaloihin ennen saumojen ompelua. Sivusaumoissa (nuo, jotka eivät ole kunnolla levitettynä) on vähän reilumpi saumanvara kuin mitä ohjeessa sanottiin. Siitä voi sitten tarvittaessa ottaa sisään tai päästää ulos.

Tässä tuo etuosa tarkemmin. Saumanvaroihin ompelin "luukujiksi" satiinivinonauhaa, ja sinne sitten vain työnsin rigilenepätkät. Toimii hyvin, eikä luut näy ulospäin etupuolelta. Reunat huolittelin myös tuolla satiinivinonauhalla.
Tästä puuttuu vielä vyötärölle kuminauha, reikäkuminauhat etusaumoihin (ne kiinnittyvät alaosan vyötäröllä oleviin nappeihin) sekä hakaset takana. Pientä näpertämistä, jolle ei juuri nyt ole aikaa :)

Tämän vihreän korsetin tein jo keväällä ja vaikka siinäkin on 10 palaa, niin kaava oli eri kuin violetissa korsetissa. Tämä on kiinni hameessa, ja edessä keskellä näkyy reikäkuminauhaa ja nappi. Lisäksi ompelin korsetin sivuista ihan kiinni hameeseen, kun tarkoitus on käyttää tätä kokonaisena asuna.
Vaaleansininen satiinivinonauha on tässäkin luukujien salaisuus. Ja ylhäällä keskellä näkyy pieni pätkä ohutta pyörökuminauhaa, joka kulkee satiinivinonauhakujassa yläreunassa. Siitä saa hyvin vähän mallattua tuota yläreunaa kireämmälle, jos tarvitaan.

En muuten suosittele käyttämään hakasnauhaa näissä. Se on niin inhottava ommella paikoilleen siististi, että mieluummin sen ajan siihen, että ompelen hakaset siististi käsin.

Näiden lisäksi olen tehnyt myös yhden vaaleansinisen ja yhden mustan korsetin, joissa alareuna on ns. "venäläinen" eli suora ja pidempi. Mustasta eivät kuvat onnistuneet ollenkaan, kun sisällä on harmaana päivänä ihan pimeää.

Mutta täytyy sanoa, että tästä hommasta kyllä tykkään! :)

Lukemista

Nyt on pakko vinkata ystäväni herkullisesta blogista: Tunnelmatehdas.

Käykää ihmeessä ihastelemassa ystäväni kekseliäisyyttä ja kierrätysvinkkejä! Itse vietin juuri hyvän tovin blogia selaten :)

Kultainen 80-luku

Kerroinko jo viime lauantain käsityökirppiksestä? Olin sellaisella myymässä ylijäämälankoja, -kankaita ja -kaavoja. Omia ja äitini. Niitä meillä riittää, jostain kumman syystä. Mikä siinä onkin, että kangaskaupasta aina mukaan tarttuu palalaareista sellaistakin, josta kaupassa miettii, että tästä ihan varmasti tekee jotain, mutta kolme vuotta myöhemmin sen saman ihanan kankaan löytää kaapin kätköstä eikä enää muista, mitä siitä olisi ehkä halunnut/voinut tehdä. Noista heräteostoksista oli siis tarkoitus päästä eroon. Keräsin myös vanhoista kaavoista (Burda, Still) sellaiset, joille en uskonut enää olevan käyttöä. Omista jemmoista siihen pinoon tuli lähinnä vauvanvaate- ja äitiysvaatekaavoja. Äitini jemmoista enemmän käyttövaatekaavoja ja vähän muutakin, kun hän on aikoinaan paljon ommellut roolipukuja ja sen sellaisia harrastajateatterin käyttöön.

Kirppis oli tosi hiljainen. Ja harmikseni huomasin, että kirpputorin sijasta tilaisuus oli enemmänkin myyjäiset. Pöytiä oli yhteensä 45, ja en usko olevani kovinkaan väärässä, jos väitän, että itseni lisäksi käsityömateriaalia myi vain pari muuta. Pääosin myynnissä oli valmiita käsitöitä; koruja, erilaisia neuleita, ompelutöitä ja askartelujuttuja. Olin päättänyt pitää hinnat tosi alhaisina. Ylimääräisiä metallipuikkoja myin eurolla/satsi. Rowanin felted tweed -langoista pääsin eroon 2 euron kerähinnalla. Kankaita myin eurolla ja kahdella. Ja joukossa oli ihan isojakin paloja, noita heräteostoksia :) Ja toki palanloppujakin, kun tapani on ostella vähän ylimääräistä, että varmasti riittää ;) Kaavoja myin eurolla kappale. Niitä ei kyllä paljoa mennyt.

Kallein myyntiartikkeli tällä kertaa oli 70-80 -lukujen vaihteessa painettu käsityökirjasarja. Tai kyse on paremminkin kirjakerhon kuukauden kirjoista: "Uusi Ompelu- ja Käsityökerho", julkaisijana Mestarikustannus oy. Äitini vanhoja kirjoja, tottakai :) Myin kirjoja kappaleittain kolmen euron hintaan. Melkein kaikki tarjolla olleet kirjat menivät. (Olin itselleni säästänyt aikaisemmin jo pari virkkausaiheista kirjaa ;) ).

Kun tulin kirppikseltä kotiin lähestulkoon saman tavaramäärän kanssa kuin sinne mennessäni, kävin läpi jäljelle jääneet kirjat. Ja tein löydön!

Kirjasta "Ompele kaunista ja käytännöllistä" löysin pitkään haaveilemani (ja etsimäni) rimpsuhelmahameen ohjeen. Jee! Ja muistin, että olin elokuun alussa Eurokankaasta ostanut heräteostoksena ihanaa kevyttä ja ohutta puuvillakangasta, jota olin pariinkin kertaan kotona käsissäni pyöritellyt ja miettinyt, mitä siitä oikein tekisin. Nyt kävin saman tien tuumasta toimeen. Kirjan ohjeilla ja kaavoilla (jotka ensin ruutupohjalta tietysti suurensin oikean kokoisiksi ;) ) sain suitsait sukkelaan tehtyä itselleni hellehameen! Oih, tätä onnea :)

Nyt sitten peukut pystyyn, että hameelle on käyttöä syyslomalla reilun viikon kuluttua, kun tämä konkkaronkka suuntaa viikoksi etelän aurinkoon :)

24 h

Jos näkee uniakin neulomisesta, tanssipukujen ompelemisesta ja tiaroiden askartelemisesta, niin onko se silloin sama kuin hyvin suunniteltu = puoliksi tehty?

Ajattelin vain tulla kertomaan, että ne ajat, joita en tällä hetkellä käytä käsitöiden tekemiseen (tai tanssien/tuntien suunnitteluun) ovat siltikin täynnä melkoista ideointia ja haaveilua. Ai että, miten taas ideat sinkoilevat pään sisällä! Viikonloppuna unissani tein mm. pari tanssipukua sekä useita tiaroita. Harmi vain, että aamulla totesin vain nähneeni unta. Niistä tekeleistä nimittäin tuli hienot! ;)

Back in business :)

Siirryin Bloggerin puolelle ja sain kuvatkin lisättyä tänne ja vanhoihin postauksiin suurimmaksi osaksi. (Mutta älkää kysykö, kuinka pitkään sitä hommaa tein, sillä en pitänyt siitä kirjaa. Sen voin kuitenkin sanoa, että yksi ilta siinä meni ;) )

Blogin siistimisen sijaan tarkoitus oli viimeistellä neuletakki pikkuneidille. Eipä siitä puutu kuin nappien  ompelu ja se viimeinen silaus, eli höyryttäminen nurjalta. Se jääköön huomiselle, ettei tarvitse silloin ihan toimettomana olla ;)

Mitä kesään tulee, niin ihan olen ollut jouten käsitöiden osalta - lukuunottamatta tuota neuletakkia (josta kuvat ja muut myöhemmin). Sen sijaan olen lukenut. Mikä sekin on mukavaa touhua :) Opettajan kutsumuskuukaudet lähenevät loppuaan ja pitkän kesäloman jälkeen onkin ihana palata sorvin ääreen. Kangasvarastoa olen kartuttanut myös esiintymispukukankaiden osalta puhumattakaan kaavoista. Nyt niitä löytyy, erilaisia korsettikaavoja balettipukuihin. Ja kun työt alkavat, on enemmän aikaa käyttää ompelukoneen ääressä istuen, kun ei "tarvitse" lomailla :)

Tässä pikaisesti vähän lomatunnelmia: kuvaterveiset hehkuvan kuumasta Roomasta, jossa kävin Miehen kanssa muutaman päivän lomalla ennen juhannusta.

Palataan!!

No höh

 Vuodatuksen palvelimen kaaduttua sähkökatkon seurauksena jokunen viikko sitten kävi niin, että kaikki kuvat (tai ainakin hyvin suuri osa) vuoden 2009 helmikuusta eteenpäin ovat hävinneet bittiavaruuteen. Olen itse harmissani ja pahoillani, että kivoista käsitöistäni ei nyt ole täällä mitään muuta kuin tekstit jäljellä.

Uusia käsitöitä on kuitenkin tulossa. Ja vanhojen töiden kuvatkin on onneksi omassa tallessa. Voi kuitenkin hetki mennä, ennen kuin blogi on ennallaan...

Mutta tästä jatketaan :)

Tökkii, tökkii...

Käsityörintamalla on ollut yllättävän hiljaista jo kuukaudenpäivät. Ompelukone ei ole surissut eivätkä puikot juurikaan kilkattaneet. Kesken on yksi Novitan syksyn lehdessä ollut malli (Taikajakku Kitten mohair -langasta), ja tietysti juuri vain kokoamista vailla. Tuota olen neulonut kesän aikana mm. pihalla puutarhakeinussa samalla kun olen vahtinut nuorimmaisen puuhia hiekkalaatikolla. Pari päivää sitten mohairin pörröisyys alkoi ärsyttää niin paljon, että kaivoin pari Seiskaveikan jämäkerää esiin, ja aloitin villasukan neulomisen. Ai että, miten ihanan jämäkältä lanka tuntuu ohuen mohairin jälkeen! Huomaa, että eletään syksyä, kun alkaa tehdä mieli neuloa sukkia jalkojen lämmikkeeksi :) Viime Anttilan reissulla nappasin ostoskoriin yhden uuden Nalle-kerän. Oranssin, ettei aurinko vain pääse unohtumaan ;)

Ompelupuolella hiljaisuus sen kuin jatkuu. Yksi puolihame odottelee vetoketjua yhä edelleen. Kahdesta trikookankaasta pitäisi leikata paidan kaavat, fleecestä parin takin kaavat lapsille. To do -pinossa on myös pari vanhaa pyyhettä, joista olisi tarkoitus surautella lisäimuja kestovaippoihin - vaikka meillä ei vaippaikäistä olekaan ollut kohta puoleen vuoteen. Ja pari vähän isompaa kangaskassia olisi myös tilauksessa.

Täytyypä vain odotella inspiraation iskemistä (vaikka sitä sanotaan, että 90% inspiraatiosta on oikeasti perspiraatiota...).

Kuvia seuraa, kunhan saan jotain valmiiksi ensin :)

Tää on niin tätä

Yhdistystoiminnan lakisääteiset hommat ovat tehokkaasti vieneet aikaa muilta käsitöiltä. Eihän käsitöiksi lasketa 370 jäsenkirjeen postittamista (sis. kirjeen taittaminen, kopioiminen, niittaaminen, osoitetarrojen ja postimerkkien liimaaminen, palautusosoitteen leimaaminen ja kakkosen piirtäminen postimerkin viereen), eihän?

Ajattelin kuitenkin tulla kertomaan, että käsityökorissa on jokunen keskeneräinen työ. Kuopuksen neuletakki on vetskarin ompelua vaille valmis. Oma neuletakkini tarvitsee vielä hihat ja puolet oikeaa etukappaletta. Kaksista villasukista uupuu parit. Hitaasti mutta varmasti valmista tulee :)

Ompelupuolella on huomattavasti hiljaisempaa. Tuossa nuo koneet pölyyntyvät, kun en ehdi sen lajin asioita hoitaa ollenkaan. Kuka sitä sanoi, että kotiäidit ovat ehtiväisiä, kun vain hengaavat himassa? Ehtiväiseksi haluaisin itseäni sanoa, mutta vain himassa hengailuun ei kyllä ole aikaa (vaikka haluja löytyisikin).

Mutta pian on taas kuvien aika :)

 

Tahmeaa menoa

Valitettavasti ei kuvia tällä kertaa. Ei keskeneräisistä kehtaa ottaa...

Suunnitelmat vain surisevat päässä, ja kamalasti tekisi mieli tehdä kaikkea. Kaksikin neuletyötä kulkevat pikkupussissa mukana, kun ulkoilen lasten kanssa. Iltaisin istun sohvalla, katson telkkaria ja neulon. Työt etenevät tasan niin pitkälle, kunnes pitäisi alkaa saumoja ommella. Siihen loppuu innostus sen työn osalta, ja kaivan esiin uuden ohjeen ja uudet langat, ja annan palaa. Ei kukaan tulisi kokoamaan näitä viittä vaille valmiita töitä?

Puikoilla on tällä hetkellä pitsineulekolmiohuivi (ensimmäiseni!) TeeTeen Kamenasta. Langan väri on herkullisen punainen ja tarkoitus olisi saada huivi valmiiksi juhannukseksi. Näen jo itseni kokon loimussa huivi hartioilla laulamassa suomalaisia kansanlauluja :) Valitettavasti lanka taitaa loppua kesken ennen kuin huivi on hartiahuivimitoissa. Ostin nimittäin vain yhden vyyhdin testausta varten. Lankaa on kiva neuloa, mutta hieman harmittaa se, että siinä on kohtia, joissa toinen säie kahdesta on poikki. Niissä kohdissa en uskalla jatkaa yhdellä säikeellä vaan puran pari senttiä, katkaisen langan heikosta kohdasta ja jatkan työtä ikään kuin ottaisin uuden kerän käyttöön. Saa taas päätellä langanpäitä, huoh.

Toinen puikoilla näppärästi kulkeva on hihaton toppi, jossa helmassa on pitsineuletta. Langat (kevyesti pätkävärjättyä oranssia Linie 164, java color) tilasin jo viime kesänä, kun mallin bongasin Anopin ostamasta Kauneimmat Käsityöt -lehdestä. Tätä on kiva tehdä, kun siihen ei tule sivusaumoja ollenkaan :) Todennäköisesti tämänkin tekeminen hyytyy siinä vaiheessa, kun pitää reunoja alkaa huolitella ja nappeja hankkia...

Saumojen ompelua odottavat lisäksi kaksi hihatonta puuvillatoppia esikoiselle ja keskimmäiselle. Esikoisen toppi onnistui ihan hienosti, mutta keskimmäisen topista tuli ihan liian lyhyt. Pitää siis purkaa ja tehdä vähän pidempi. En uskalla luvata, että kesäksi saisi sen käyttöönsä. Harmi sinänsä. Niin, ja sitten on murheenkryyni: Linie Alphasta tehty puuvillaneule, jossa jänniä palmikonkiertoja. Ohje Novitan vuoden 2006 kesän lehdestä. Epäilen, että tuo neule menee purkuun. Etukappaleen kanssa oli vaikeuksia, kun en halunnut ihan yhtä avaraa pääntietä kuin mitä ohjeessa oli, mutta sen pienentäminen meni vähän mönkään. Ja lanka uhkaa loppua. Eikä pätkävärjätyssä langassa nuo kivat palmikonkierrot edes näy kunnolla. Vähän kyllä harmittaa tuota purkaa, kun siinä oli kuitenkin aikamoinen työ. Useita tunteja hiekkalaatikon reunalla istuessa, sormet kohmeessa... No, pitää miettiä, mitä sen kanssa teen.

Ja jotta ei ihan tylsistyisi, pitäisi neljään neuleeseen kiinnittää vetoketjut. Yhdestä sellainen puuttuu kokonaan, kolmeen muuhun olen ketjun jo harsinut, mutta se varsinainen kiinnittäminen on jäänyt tekemättä.

Kaiken lisäksi nyt on alkanut ompeleminen houkutella entistä enemmän. Innostusta hidastaa saumurin selittämätön kenkkuilu, kun se jatkuvasti katkoo toista alalankaa, vaikka mitä tekisin. Pöh. Ei nyt suksi oikein luista, näköjään...

Ongelma tämäkin

Tein tänään pientä lankainventaariota, kun pikkuapulaiset olivat miehen kanssa pulikoimassa. Tajusin, että minulla on ihan hirveästi lankaa, mutta niin pieniä eriä suurin osa, etten tiedä, mitä niistä tekisin.

Novitan Huopasta löytyi kaksi täyttä ja yksi vajaa kerä. No, niistä teen huovutettuja tumppuja, se ei ole ongelma.
Puuvillalankaa (valkoista, vaaleanpunaista, vaaleanvihreää, vaaleansinistä) löytyi useampi kerä, joista onneksi 2/3 iskemättömiä. Lapsille kesäksi neuleita, se on selvä.
Novitan Seiskaveikkaa pari iskemätöntä ja muutama vajaa kerä on tarkoitus käyttää villasukkiin. Ihan siis perussukkiin - tai tuplalapasiin. Hyviä lahjoja ovat :)
Ja aika paljon muitakin lankoja, sekä täysiä keriä että jämiä.

Mutta mitä ihmettä teen neljän kerän lopusta, joissa kussakin on keskimäärin 35g lankaa jäljellä?



Ovat kaikki lisäksi sen verran erisävyisiä lankoja, että ei noita kehtaa yhdistääkään. Tulisikohan 35 grammasta lapsille sukkia? Tai jos teen sormikkaat, joissa kämmen on erivärinen ja jokainen sormi erivärinen? Sekosormikkaat :)

Ideoita kellään?

Uusi neulelehti

Pikaisesti Anttilassa käydessäni sattui silmiini lehtihyllyssä uusi neulelehti, Sabrina (alun perin saksalainen lehti). Kuten arvata saattaa, lehti kopsahti saman tien ostoskoriin ja kassan kautta meille kotiin :)

Lehdessä on paljon erilaisia pintaneuleita, ja to do -listalle niistä pääsi heti ensimmäisellä selailulla ainakin kaksi. Jos lehti kiinnostaa, niin kannattaa pitää kiirettä, sillä se poistuu kaupoista lauantain jälkeen.

Nyt enää mietin, miten organisoisin tämän elämäni niin, että ehtisin ihan oikeasti tehdä ne kaikki mallit, mitä haluaisin...

Kuvaton

Ei kuvia tällä kertaa, sori.

Kummitytön takki sai hienon vastaanoton. Pelkoni takin pienuudesta osoittautui turhaksi - siinä on sen sijaan kasvun varaa, ja takki otettaneen käyttöön ensi keväänä :)

Pari iltaa sitten neuloin kivan palmikkopipon (ohje uusimmasta Modasta), mutta lanka loppui harmittavasti kesken, ja piposta tuli minulle liian pieni. Annoinkin sen sitten eteenpäin kummitytön siskolle päänlämmittimeksi.

Joululahjasukkia on edelleen puikoilla, mutta koska jatkuva sukkien neulominen alkaa jo tökkiä, otin puikoille muutakin. Edistyminen vain on hitaanlaista, kun käytettävissä oleva aika pitää jakaa lastenhoidon, kodinhoidon ja nettisurffaamisen kesken... Kovasti himottaisi aloittaa neuloa mohair-langasta huivia. Muun muassa ;)

Ja jotta saisin alulle kaikki ne työt, joita haluankin, tilasin eilen illalla eri nettikaupoista lisää puikkoja. Niitä odotellessa... ;D

Kun ei voi vastustaa kiusausta

Oli ihan pakko pistää tällainen käsityöblogi pystyyn. Onhan se hieno taito pystyä tekemään käsillään jotain konkreettista, ja mukava niistä konkreettisista asioista on kertoa muillekin :)

Pientä nyssäkkää ja pussukkaa lojuu nurkissa, kun ei ole mitään selkeää paikkaa säilyttää kaikkia ihania kankaita ja lankoja, keskeneräisistä ja valmiista töistä puhumattakaan. Oma käsityösoppi olisi ihan mahtava juttu.

Katsotaan nyt, missä tahdissa saan näytille käsitöitäni, kun on monta rautaa tulessa jatkuvasti, ja valmista tulee hitaasti lähinnä siksi, että muu elämä (mies ja kolme alle kouluikäistä lasta) hieman häiritsee tätä käsityöharrastusta ;)

Tästä se lähtee...