Matkimista

Luin Piikkarin blogista Pomatomus-sukista. Ne näyttivät niin hauskoilta, että päätin tarttua härkää sarvista ja kokeilla itse, neuloontuvatko ne niin helposti kuin mitä esittelyteksti antaa ymmärtää ;)

Lankalaatikosta kaivoin esiin kerän Online Linien sukkalankaa, jota olin säästellyt, koska en ollut keksinyt sille mitään mieleistä tekemistä. Malli kävisi paremmin jollekin muulle kuin pätkävärjätylle langalle, mutta sainpahan tämän pois käsistäni. Itselleni en näitä lähtenyt edes tekemään, mutta koska joulu jo meni, nimesin nämä tammilahjaksi, jonka annan kälylleni/natolleni (sille mieheni siskolle).

Puikkoina lempparit, 2,5mm ruusupuiset sukkikset. Lankaa jäi 100 gramman kerästä jotain 20 grammaa.


Seuraavaksi kokeilen tuota samaa mallikuviota himppusen paksummalla langalla. Ostin sitä varten ihanan oranssia Nallea :) Jos ne vaikka pidän itselläni sitten...

Ihania kangaskasseja!

Kävin joulun alla pikaisesti paikallisessa Marimekon liikkeessä. Olin jo useamman viikon himoinnut valkoista Lumimarjat-kangasta, ja kun näin tuolla pakanlopun (n. 80cm), niin ostin sen pois kuleksimasta ;) Ostin myös toisen pakanlopun Isoloiden klassista Tulipunainen-kangasta, mutta se on vielä palana odottamassa.

Lumimarjasta tuli loppujen lopuksi kaksi ihanaa kangaskassia. Alla kuva siitä, joka sai hyvän kodin hyvän ystäväni luota :)

Vuorikankaana hyödynsin yhtä käytöstä poistettua valkoista parisängyn lakanaa. Leveyttä kassilla on n. 34 cm, korkeutta pari senttiä enemmän ja pohjan syvyys on n. 20 cm. D-lenkki tuossa edessä on esim. heijastinta varten. Niitä kun nykyään saa kaikenlaisia ihania, myös sellaisia, missä on hakaneulan tilalla jousihaka tms. eikä narua ollenkaan.

Toinen kassi on tehty samaan tyyliin kuin tämä oranssi kassikin. Vähän vain lisäsin pituutta. Vuorikankaana edelleen vanhaa lakanaa, ja D-lenkki heijastimelle :)

Tämän taidan pitää itselläni, on niin ihanan näköinen, että :)

Jalalla koreasti

Tuli tuossa työn merkeissä vietettyä jokunen tunti ompelukoneen äärellä. Marraskuun vikalle viikonlopulle ompelin ryhmälleni (16 pikkutyttöä) sifonkiset kietaisuhameet tanssiesitystä varten. Olinpahan vain niin pöllö, etten tajunnut noita kuvata. Höh.

Vahingosta viisastuneena räppäsin kuvan toisesta puku-urakasta, joka sai päätöksensä viime maanantaina. (Sopivasti n. 5 minuuttia ennen esityksen alkua näyttämön sivulla otettu kuva - ai miten niin viime tingassa?)

Aluspukuja tein valmiiksi asti yhteensä 14 kappaletta (pari lisää, niin tulevat ne testiversiot mukaan laskuihin). Ostin loimusamettia Jyskistä yhteensä 10 metriä. Ihan ok kangas ommella, mitä nyt vähän pölisee silleen ihanasti ja kiiltelevästi, mutta aika hankala sitten kuitenkin tanssivaatteissa. Tämä kun venyy vain yhteen suuntaan. Leikkasin kankaan sitten niin, että venyvyyttä tuli sivusuuntaan, mutta ei yhtään pituussuuntaan. Niinpä sain jonkin verran hakea oikeaa pituutta. Löytyihän se sitten niin, että sain tehtyä peräti kolmea eri kokoa näitä aluspukuja. Etukappale on kaksinkertainen, loimusametin alla on valkoista lycratrikoota. 

Hame on kaksinkertaista organzaa. Sitäkin kului muutama metri, kun tein täyskellohameita tuon 14 kappaletta. Taisin hamstrata läheisen Eurokankaan palalaarista kaiken valkoisen organzan :)

Nämä näyttivät oikein hienoilta näyttämöllä, ja aikuisoppilaatkin tykkäsivät, kun kerrankin saivat pukeutua muihin kuin säkkeihin (omien sanojensa mukaan ;) ). Näiden lisäksi tein kolme hihatonta 140 cm:n kokoista aluspukua lycratrikoosta (kaksi hopeanväristä, yksi valkoinen hopeisilla hileillä) ja niihin valkoisesta sifongista päälle liivimekon kaavoilla mekot. Tanssissa oli aikuisten lisäksi kolme pikkutyttöä mukana.

Aikaa tuhraantui valehtelematta kahden viikon työtunnit, keskimäärin 6 tuntia päivässä. Mutta oli kyllä vaivan arvoista.

Nyt mulla on 14 aluspukua ja 14 organza-kellohametta sekä 3 hihatonta aluspukua ja 3 sifonkimekkoa täällä kotona. Palkkaa en ompelutyöstä saanut, mutta materiaalit olisi tanssikoulu korvannut. Päätin kuitenkin pitää työni hedelmät itselläni :) Myyn vaikka joskus ne eniten tarjoavalle ;) (Ja vaihtoehtona oli laittaa tanssijat esiintymään valkoisissa T-paidoissa ja verkkareissa...)

Ajattelin, etten tämän urakan jälkeen ompelisi vähään aikaan, mutta kovasti jo polttelee kankaina yhdet fleece-kotihousut ja yksi valkoinen poolopaita sekä viimeisimmän Eurokangasvirailun jäljiltä mukaan lähtenyt pala satiinia juhlamekoksi...

Pikku apulainen

On taas se aika vuodesta, kun puikot ovat käyneet kuumana ja lahjoja on syntynyt :)

Äitini, anoppini ja natoni (siis miehen sisko, nykyään varmaan kutsutaan kälyksi) ovat kaikki jonkin sortin toimistotyöläisiä. Toimistoissa voi talvisin olla kylmä - ja miksei kesäisinkin, kiitos liian tehokkaan ilmastoinnin - joten sain hyvän lahjaidean: kämmekkäät.

Tähän ekaan bongasin ohjeen Ullaneuleesta, Ursus-kämmekkäät:

Lanka on Novitan Saanaa, suosituspuikkokoko huimat 6, itse käytin 3,5 bambuja :) ja lisäsin ohjeeseen pari silmukkaa, ettei tullut niin kireätä. Toinen muutos oli, että tein peukalokiilan. Tykkään niistä enemmän kuin pelkistä peukalon "aukoista".

Toisiin kämmekkäisiin muokkasin vähän tuota palmikkoa, ja tein peruspalmikon yhdeksällä silmukalla:

Näihin kahteen pariin meni lähestulkoon koko kerällinen Saanaa.

Kolmansiin kämmekkäisiin kaivoin lankavarastostani kaksi vuotta säästämäni kerän  Novitan Ainoa. Samaa lankaa, josta tuon kaksi vuotta sitten neuloin äidilleni joululahjaksi ponchon - sinne kylmään toimistoon ;) Puikot olivat tällä kertaa 4 bambut, muuten silmukkaluku sama kuin noissa muissakin. Ja halusin kokeilla yhden rivin hunajakennostoa. Ihan kivalta tuokin näyttää.

Vielä olis hirveä hinku neuloa parit sukat, mutta saas nähdä, riittääkö aika. Joululoma onneksi alkoi jo, mutta kun pitäähän sitä tehdä muutakin kuin neuloa - vai pitääkö... ;)

Hyvä mieli tulee pienestä

Tässä vielä kuva lapasista, jotka neuloin samaan pakettiin kolmen sukkaparin kanssa:

Lapasiin neuloin pintaneuleena kaksi sydäntä, sukissahan niitä oli yksi. Lanka oli siis 100% akryyliä (Fleur), puikot kolmosen bambut. Silmukoita muistaakseni 32. Ja ehdottomasti peukalokiilalla.

Lähetin paketin postitse viikko sitten torstaina, ja perjantaina sain viestin ystävältäni:

" 'Oi ei mitä ihanuuksia janka on tehnyt ! Äiti katso näitäkin villasukkia, ÄITIIII näissä lapasissa ja sukissa on sydämet ♥ Ja nää on vielä sopiviakin, miten voi olla :D' Siinä tiivistettynä E:n kommentit postin avattuaan.

Kiitos tuhannesti taidoistasi ja jaksamisestasi!

Nämä lämmittää äidin mieltä ja E:n varpaita/sormia, käytössä heti ;)"

En voi kieltää, etteikö tuosta tullut hyvä mieli :)

Sukkienneulomisen huumassani - ja löydettyäni lankaa, joka sopii ystävälleni kuin nenä päähän ;) - päätin ottaa käsittelyyn Saltkråkan-sukat. Olin pitkään etsinyt kivaa sukkaohjetta paksummalle langalle (kun ne yleensä ovat ohuttakin ohkaisemmalle langalle), ja tämä herätti kiinnostuksen heti. Sukista tuli mielestäni hienot :)

Lanka on Seiskaveikan jättiraitaa, puikkoina oli kolmosen bambut. Ohjetta muutin sen verran, että kiilakavennuksia tein jokusen enemmän, ja näin sain sukista istuvammat.

Ihana ohje! Varastossa on vielä kerä Seiskaveikan vaaleanpunaista lankaa, ja sen ajattelin käyttää itseeni. Mäkin haluan samanlaiset sukat ;) Ystäväni kommentti nähdessään sukat oli: "Oi, nämähän on kuin karkit!"

Lankaa meni näihin melkein koko kerä. Se, mitä jäi jäljelle, ei riitä enää mihinkään.

Kokeiluja

Nappasin Novitan Pirtaa tuossa jokunen aika sitten mukaani kaupasta, ja testasin, onnistuuko kaulurin neulominen. Ihan hyvä siitä tuli :)

Kaulurin kaveriksi neuloin myös villasukat kokoa 28/29, ja setin olisi tarkoitus mennä keskimmäiselle - jos hän nyt noita suostuu pitämään. Yrittänyttä ei laiteta ;)

Lankaa riitti vielä villasukkiin. Varastossa on jo odottamassa samaa lankaa ihanan vaaleanpunaisena. Siitä on viime talvesta asti ollut suunnitelmissa tehdä kutittamaton pipo joko itselle tai pikkuneidille. Jos päädyn jälkimmäiseen, näppäränä tyttönä tekaisen vielä kaulurinkin.

Harmi, että pitää välillä nukkuakin. Niin ihana olisi illat pitkät istua sohvalla leffaa katsellen ja neuloen. No, kaikkea ei voi saada ;)

Ystävä hädässä

Tuli erään ystäväni kanssa puhetta siitä, miten heillä on villasukkavajausta lasten kohdalla, ja miten hän ei itse osaa villasukkia kilkutella. Minä olin taas vähän aikaa sitten valitellut, että pitäisi päästä eroon vajaakeristä, mutta meillä lapsilla on kaikilla ihan liikaakin villasukkia. Niinpä toisen tarjonta kohtasi toisen kysynnän :)

Keränlopuista sain tehtyä kahdet koon 27-29 villasukat, nuo parit vasemmalla ja keskellä.

Vasemman parin lanka on Online Supersocke 100, värinä Walking color. Kerän ostin pari vuotta sitten jostain nettikaupasta (varmaan Vihreästä Langasta) sukkalankapaketin mukana. Siitä olin jo aikaisemmin neulonut kuopukselle sukat ja lapaset (kokoa 20-22), ja lankaa jäi edelleen jäljelle jonkin verran. (Eikö se ikinä lopu??!!) Puikot 2,5 mm ruusupuiset, ihanaiset. Varren jousteen tein kahden silmukan palmikoilla, ja jalkaterän päällä jatkuu kolme palmikkoraitaa varresta. Silmukoita 44.

Keskimmäisen parin lanka on ihanaa Austermann Step -sukkalankaa aloe veralla ja jojoba-öljyllä höystettynä. Samasta langasta olen joskus muinoin tehnyt itselleni palmikkosukat, ja pari pikku nyssäkkäkerää jäi tätäkin lankaa - onneksi selvästi vähemmän kuin tuota edellistä. Samat 2,5 mm:n ruusupuupuikot. Silmukoita yhteensä 40.

Oikeanpuoleinen pari on tehty Fleur-langasta, 100-prosenttia akryyliä. Puikkoina 3 mm bambut. Silmukoita 36. Ei tuo akryylilanka mitenkään pahantuntuista ole neuloa. Yllätyin :) Jalkapöydän päälle taiteilin nurjilla silmukoilla hienon sydämen :)

Sukkiin meni vajaa kerä (kerässä n. 50g), ja koska kaksi kerää jäi erästä jäljelle, neuloa hurautin vielä lapaset kaveriksi. Ne sain myöhään illalla valmiiksi enkä vielä ottanut niistä kuvaa. Yöllä valaistus ei ole paras mahdollinen...

Nyt saa ystäväni tytär vähän lämmikettä jaloille. Huomenna kiikutan paketin postiin.

Lankalaatikosta löytyy edelleen jämäkeriä sekä yhden kerän eriä, joista ei oikein mitään muutakaan saa tehtyä kuin villasukkia tai -tumppuja, joten näillä jatketaan vielä hetki. On kyllä suunnitelmissa saada pukinkonttiin tehtyä jokunen pari kämmekkäitä, mutta katsotaan, mitä sitä työkiireiltä ehtii...

Tulipa rutistettua

Vihdoin viimein sain valmiiksi mohairista aloittamani taikajakun. Sitä pyörylää tuli neulottua niin pihakeinussa kesällä kuin automatkoilla mökille. Koko pyörylä alkoi jo pursuta korvista ulos, ja neule olikin tauolla jonkin aikaa, kunnes päätin, että nyt teen sen valmiiksi. Ohje on Novitan talven 2009 lehdestä.

Pidän tuosta kovasti. Neuletta varten purin viime talvena tekemäni mohairneuleen, ja kyllä tämä kaikki oli sen vaivan arvoista :) Lankana siis Kitten Mohair, ja puikot muistaakseni nelosen pyöröt. Paljon mukavampi tätä oli neuloa pienemmillä kuin niillä vähän isommilla kutosen puikoilla. Kaikista inhottavinta olikin sitten neuleen kokoaminen, mutta ei siitä sen enempää...

Vähän huono kuva edestä, kun salamalla otetut paloivat ihan puhki. Hieno liskokoru löytyi korurasiasta, joka taas löytyi vuoden kadoksissa oltuaan yhdestä muuttolaatikosta. Sai kelvata, kun ei muitakaan rintarosseja esiin putkahtanut ;) Neule on ihanan lämmin ja kevyt. Tätä en ole ajatellut purkaa ;)



Samoihin aikoihin rykäisin vielä yhdet sukat Novitan Marjaretkestä. Tällä kertaa kokoa 41 ja lahjaksi.

Kuva ei ole paras mahdollinen, mutta siinä nyt edes jotenkin näkyvät nuo köysipalmikot, joita noihin taiteilin. Omissa 38-koon jaloissani nuo eivät ihan pääse oikeuksiinsa kylläkään. Lankaa meni himpun vajaa kerällinen, ja kerähän on nykyään se 100g. Lahjan saaja ilahtui, ja se olikin tärkeintä.

Kis-kis-kissamaista

Alkavan talven kunniaksi käyttelin jälkeen (itse asiassa jo parisen viikkoa sitten) ompelukonetta, ja surautin pikkuneidille Hello Kitty -fleeceasun. Kankaan ostin pikkukaupungin pienestä kangaskaupasta jo elokuussa. Olen näitä aikainen lintu madon nappaa -tyyppejä...

 Takki on kokoa 98 cm, ja ohje on Ottobren lehdestä vuodelta 2003. Hupun jätin pois, ja korvasin sen kauluksella. Vähän on reilu pikkuneidille, mutta eipä jää ihan heti pieneksi :)

Takin kaveriksi riitti kangasta vielä housuihin (koko 92 cm), joiden ohjeen bongasin vanhasta SK:sta. Ne suomiverkkarit, joita olen jo käyttänytkin. Pienestä palasta sain vielä ommeltua kissamaisen pipon, py 48 cm. Pipo on ollutkin jo kovassa käytössä.

Kangaslaatikosta löysin jämät punaisesta ja harmaasta fleecestä, ja esikoiselle pyynnöstä sitten samaan syssyyn hurautin myöskin fleecetakin. Koko 130 cm ja kaavat Ottobren lehdestä muistaakseni vuodelta 2003.

On kuulemma lämmin :) Kaulus ei mennyt ihan niin nappiin kuin kuvittelin, ja se johtuu ihan siitä, etten malttanut lukea ohjeita vaan luulin tietäväni, miten homma hoidetaan tuon vetoketjun osalta. No, jälkiviisaana voin sanoa, että olisi ehkä kuitenkin kannattanut lukea ne ohjeet ensin, sillä tässä vetskaria ei ommeltukaan niin kuin monissa muissa ohjeissa on kerrottu. Meni siis vähän korjaamiseksi ja säätämiseksi, mutta kunhan käyttäjä on tyytyväinen, niin se riittää tällä erää :)

Itselleni sain vihdoin viimein samassa rytäkässä tehtyä valmiiksi jo heinäkuussa aloittamani farkkuhameen valkoisesta kuviojoustofarkkukankaasta (ihana yhdyssana!). Samasta kankaasta tein aikoinaan itselleni yhdet odotuscaprit, ja ne olivat ihanat. Hameesta puuttui vetskari ja vyötärökaistale, ja koska olin ne mitannut ja sovittanut jo silloin heinäkuussa, en nähnyt tarpeelliseksi mallata tuota enää uudelleen. Heh, olisi pitänyt. Yllättäen hame onkin nyt vajaata kokoa suurempi kuin mitä itse olen.

Ei se päältä putoa (ja on kuvassakin silittämättä siisti), mutta voi vähän pyöriä ;) Ohje on jostain ikivanhasta Novitan lehdestä siltä ajalta, kun siellä oli Eurokankaan kaavaliite välissä. Kyllä tuokin käyttöön päättyy, kunhan hamekelit jälleen koittavat.

Kolmen kopla (ja yhdet pöksyt)

Viileämpi vuodenaika on totisesti ovella, kun olen alkanut neuloa villasukkia. Lisäksi ostin tänään taas vähän lisää lankaa, josta olisi tarkoitus neuloa kutittamattomat pipot ja kaulurit lapsille. Jos vaikka ensi talveksi tällä vauhdilla...

Käsityöjumi on edelleen päällä, ja todennäköisesti suurin syy siihen on kiire töissä. Se, etten saa itsestäni irti kahden keskeneräisen työn loppuunsaattamista, ei liity mitenkään tähän :-P Kamalaa, kun koko ajan tekisi mieli vain aloittaa uutta. Kuka tulisi kokoamaan puolestani yhden taikajakun ja yhden liivin?

Mitä otsikkoon tulee, niin ostin tutustumiskerän Novitan Nallen oranssia marjaretkeä. Piti ostaa toinenkin, kun yhdestä tuli vain 2,5 paria sukkia :) Kuopuksen koon 25 pariin tein toisen kokonaan uudesta kerästä. Yhteensä lankaa siis meni n. 120g. (Nyt mietin, teenkö tuosta itsellenikin villasukat vai kenties neliöpipon jollekin lapsista.) Puikkoina ihanat kolmosen bambut. (Näistä oli kuvakin, mutta se on jonnekin hävinnyt...)

Ennen pahimpia kiireitä (tai itse asiassa juuri niiden aikaan, kun oli kuitenkin ihan pakko saada tehtyä jotain muutakin kuin töitä) ompelin kuopukselle myös uudet "tec"-housut. Olin jo vuosi sitten tilannut Kangastukusta ruskeaa kalvotettua ulkovaatekangasta kuopuksen ulkopukuun. Nyt sain housut tehtyä (takki todennäköisesti valmistuu kevääksi - toivottavasti). Kaavat otin yhdestä SK:n suomiverkkariohjeesta. Hieman vielä väljensin niitä, kun ei tuo tec-kangas oikein jousta samoin kuin college... Pinnoitetun kankaan ompeleminen on haaste sinänsä, ja nyt, kun teippasin kaikki saumat, sain toden teolla leikkiä sen saumausteipin kanssa. Tulos on kyllä ihan kiva:

Haluatteko vielä kuulla, mitä kaikkea tässä on suunnitelmissa? Ei se mitään, kerron silti :)

Lankaa olisi kuopuksen neuletakkiin. On jemmassa yksi hyvä ohje, jota ajattelin käyttää uudelleen.

Sit ne pipot ja kaulurit. Jälkimmäisiin väännän ohjeen omasta päästäni, idea on jo valmiina.

Listalla on myös itselle neulottu poolo sekä mukavan pitkä liivi tai vaihtoehtoisesti tunika.

Ja ne monet ompeluhommat, oh my god.

Niin paljon hyviä ideoita, niin vähän aikaa toteuttaa ne...

Tökkii, tökkii...

Käsityörintamalla on ollut yllättävän hiljaista jo kuukaudenpäivät. Ompelukone ei ole surissut eivätkä puikot juurikaan kilkattaneet. Kesken on yksi Novitan syksyn lehdessä ollut malli (Taikajakku Kitten mohair -langasta), ja tietysti juuri vain kokoamista vailla. Tuota olen neulonut kesän aikana mm. pihalla puutarhakeinussa samalla kun olen vahtinut nuorimmaisen puuhia hiekkalaatikolla. Pari päivää sitten mohairin pörröisyys alkoi ärsyttää niin paljon, että kaivoin pari Seiskaveikan jämäkerää esiin, ja aloitin villasukan neulomisen. Ai että, miten ihanan jämäkältä lanka tuntuu ohuen mohairin jälkeen! Huomaa, että eletään syksyä, kun alkaa tehdä mieli neuloa sukkia jalkojen lämmikkeeksi :) Viime Anttilan reissulla nappasin ostoskoriin yhden uuden Nalle-kerän. Oranssin, ettei aurinko vain pääse unohtumaan ;)

Ompelupuolella hiljaisuus sen kuin jatkuu. Yksi puolihame odottelee vetoketjua yhä edelleen. Kahdesta trikookankaasta pitäisi leikata paidan kaavat, fleecestä parin takin kaavat lapsille. To do -pinossa on myös pari vanhaa pyyhettä, joista olisi tarkoitus surautella lisäimuja kestovaippoihin - vaikka meillä ei vaippaikäistä olekaan ollut kohta puoleen vuoteen. Ja pari vähän isompaa kangaskassia olisi myös tilauksessa.

Täytyypä vain odotella inspiraation iskemistä (vaikka sitä sanotaan, että 90% inspiraatiosta on oikeasti perspiraatiota...).

Kuvia seuraa, kunhan saan jotain valmiiksi ensin :)

Kun ompelumania saa vallan

Sain yllättäen edellisen parin vuorokauden lisäksi toiset pari vuorokautta ihan omaa aikaa, yksin kotona. Kun kerran olin hyvään vauhtiin päässyt, en malttanut hiljentää, vaan jatkoin samalla höyryllä. Ja valmista syntyi ihanan paljon :)

Ihan ensiksi kaivoin tämän ihanan Marimekon Mansikka-kankaan kätköistäni, ja työstin siitä kangaskassin. Malli on omaa designia. Otan kassin todenteolla käyttööni reilun viikon kuluttua, kun aloitan työt pitkän kotiäitirupeaman jälkeen. Mansikkakassi antaa hyvän mielen myös työpaikalla :)

Kangasta oli ihan kivasti, joten surautin siitä myös kuopukselle liivimekon. Kaavat Modasta nro 3/2004 (koko 100 cm).

Tuo nimenomainen liivimekko on yksi ompelusuosikeistani, joten näitä sitten syntyi kuin liukuhihnalta jämäpaloista :)

Ja tämä seuraava on myös Marimekkoa, kuosina "Tanssit". Ostin kangasta alesta esikoisen ensimmäisenä kesänä (2002) ja tein siitä vauvantäkkiin pussilakanan. kangasta jäi yli, ja pitkään mietin, mitä siitä teen. Tein sitten liivimekon :)

Ja vielä olis yksi, josta tein mekon lisäämällä tuohon liivimekkoon hihat :)

Mekkojen lisäksi tein kuopukselle "mekkohousuja". Hyvät leggingsien ohjeet bongasin Suuren Käsityölehden kesänumerosta 6-7/2009, ja vähän lahkeiden pituuksia olen sitten vaihdellut.

Kahdet vähän pidempilahkeiset tein luonnonvalkoisesta trikoosta.

Tein myös parit "nalletrikoosta", jonka yli vuosi sitten ostin Kangastukku.comista. Ja niiden lisäksi yhdet tuli vielä viime kesänä hankitusta kukkakankaasta, samoin kuin pitkähihainen t-paitakin (ohje Ottobren numerosta 3/2002).

Ja pitihän sitä myös itselle jotain tehdä :)

Vuosi sitten löysin Eurokankaan palapuolelta tällaisen ihanan kukkakankaan, josta tein 50-luvun tyylisen mekon. Ohje löytyi Modasta nro 3/2008.

Ja yhdestä jämäpalasta tein vielä itselleni kivan puolihameen.

Tähänkin ohjeen bongasin Modan numerosta 3/2004.

Ihania "hedelmiä" puussa :D

Eikä tämä mania tähän lopu, ehei. Työn alla on vielä ainakin yksi mekko kuopukselle, yksi puolihame itselle sekä pari fleecetakkia esikoiselle ja kuopukselle. Yritän tässä tyhjentää kangasvarastojani samalla (että voi taas ostella lisää ihania kankaita ;) ).

 

Kassit riviin :)

Sain tovin olla ihan yksikseni, ja niin vain levitin kankaat pitkin lattioita ja aloin suunnitella. Kangaskassit ovat käteviä, ja kun niitä on riittävästi, ei tarvitse muovikasseihin enää turvautua.

Surautinkin sitten pari uutta kesäistä kassia.

Oranssiin ostin kankaan vuosi sitten keväällä. Ihana Marimekon "Pienet kivet". Kun en saanut riittävän nopeasti kangaskassia tehtyä, tein tästä jo nukenrattaiden uuden päällisen. Kun sitten löysin jäljellä olevan kankaan varastoistani, sitä oli vielä sen verran, että sain kuin sainkin kangaskassini tehtyä. Ohje on Novita-lehden numerosta 3/2002. Tuosta tuli heti uusi neulekassini, ja eilen se ja tekeillä oleva neule matkasivat mukanani Tampereelle :)

Ruutukassi on kankaasta, jonka ostin päällystääkseni lastenhuoneen vanhan sohvan. Sitä jäi sen verran yli, että jo kolme (!) vuotta sitten tein siitä tällaiset samanlaiset (jumppa)kassit esikoiselle ja keskimmäiselle, ja nyt oli kuopuksen vuoro saada omansa :)

 

Jos nyt vihdoin...

Tämä Linie-lanka on aiheuttanut päänsärkyä, hammasten kiristystä ja harmaita hiuksiakin ihan varmasti. Kolme kertaa olen tästä jotain tehnyt, ja joka kerta päätynyt purkamaan tekeleen. Kun ei se ole kuitenkaan ollut hyvä. Osasyynä on ihan varmasti eri ohjeiden ilmoitetut tiheydet ja sitten tämän langan puikkosuositus. Ne eivät vain ole menneet yksiin (ja olen ollut ilmeisesti liian laiska tekemään kunnon mallitilkkua, mutta se on kyllä ihan oma vikani).

Kolmannen kerran työn purettua olin jo luopua toivosta, ja meinasin antaa tämän ihan kivan langan lapsille saksittavaksi. Sitten osui silmiini Suuren Käsityölehden viimeisin numero (6-7/2009) ja sieltä Pikkupuseron ohje.

Ohjeen tiheys ei ihan osunut yksiin, ja nyt jo neuloin kolmosen puikoilla (puikkosuositus 4 mm), niinpä sain jälleen kikkailla silmukkamäärän kanssa. Etu- ja takakappaleesta vähensin silmukoita 20%, hihat neuloin ohjeen mukaan.

Ja tästä tuli, kuulkaa, ihan kiva :)

Lankaa jäi yli jotain 30g siitä, mitä sitä oli ollut jäljellä.  Sen voinkin antaa lapsille saksittavaksi :)

Hihansuissa ja helmassa on reikärivi, johon vielä varmaan virittelen joko ruskean tai vaaleanpunaisen *iik* silkkinauhan. Ja sit tää on valmis. Ja toivon, ettei tätä tarvitse enää purkaa.

Simpukkatoppi

Jälleen onnistuminen :)

Olin joskus viitisen vuotta sitten neulonut tästä Novitan Tennesseestä (väri koralli) kesäisen topin, joka ei ollut käytössä kertaakaan, kun ei kuitenkaan miellyttänyt. Purin tuon vanhan tekeleen jokin aika sitten ja kun löysin tämän ohjeen (SK 6-7/2003), päätin tarttua puikkoihin.

En ollut yhtään yllättynyt, kun ensimmäinen versio tästäkin meni purkuun. Tuli ihan liian leveä tuolla ohjeella. Niinpä pienensin ympärysmittaa yhden simpukkakuvion verran (22 s), ja lopputulos on kyllä vaivan arvoinen :)

Tämä helman simpukkakuvio oli se, joka sai kiinnostumaan koko neuleesta. Lisäksi diggasin pääntien ja kädenteiden virkkauksesta.

Langan menekkiä on vaikea arvioida, kun en yhtään muista, paljonko siihen edelliseen toppiin meni. Veikkaisin, että tämä vei pikkuisen reilut 200 g lankaa. Neuloin kolmosen pyöröillä, niin sain riittävän tiukkaan neulottua.

Tennessee on kyllä yksi suosikkilangoistani, ei voi mitään :)

Tämä neule päällä mennä viuhdoin tänään, ja nautin joka hetkestä tuolla auringonpaisteisella pihalla :)

Nyt vain seuraavan puretun (3 kertaa!!) langan kimppuun. Jospa neljäs kerta...

 

Halpaa hupia

Purkamisvimma sen kuin kiihtyy. Tämä valkoinen neule oli ihana, mutta liian pitkä, joten otin sen osiin ja purin (hihat säästin).

Sen jälkeen neuloin sen uudelleen. Tiivistin samalla napinläpien etäisyyttä ja sain tästä oikein mainion kesävilliksen :) Juhannuksena sille olikin käyttöä.

Lankaa jäi vähän ylikin. Täytyy miettiä, mitä siitä voisi tehdä...

Kaksi uusiotyötä on edelleen puikoilla, ja kolmas odottaa kokoamista. Toivottavasti ei joudu odottamaan kauan, niin kuin usein tuppaa käymään.

Neljännenkin uusiotyön keksin. Olin esikoista odottaessani neulonut vauvalle nutun ja potkuhousut Novitan keltaisesta Tennesseestä. Neulomisen huumassa ja sen juuri aloittaneena pitkän tauon jälkeen en juurikaan vaivannut päätäni oikeilla tiheyksillä. Ja sen kyllä huomaa: nuttu on aivan liian leveä, samoin kuin potkaritkin. Nyt ne odottavat purkamista. Eihän meillä ole enää vauvojakaan. Purkamisen jälkeen pitääkin miettiä, mitä kivaa itselleni tekisin keltaisesta langasta. Kunhan ensin saan nuo kolme vaiheessa olevaa valmiiksi.

Kyllä se tästä

Kesä tuli (ja meni, ei kai sentään...?) ja puikot kilkattivat ihan mukavalla tahdilla. Novitan Oliviasta tuli tällainen:

Ja täytyy sanoa, että tykkään ihan hirveästi :)

Malli löytyi Modasta 3/2008 ja on alunperin pitkähihainen. No, tuota lankaa nyt oli vain n. 350g, joten tästä tuli lyhythihainen. Aloitin hihatkin pyöriöstä, että sain langan riittämään molempiin yhtä paljon. Tiheyskin meni nappiin melkein suosituspuikkokoolla. Nelosen pyöröillä tikutin menemään, kun vyötteessä on puikot 4,5-5mm. Ei paha :)

Erityisen ilahtunut olen tästä reikäneuleosasta. :)

Tuli kiva kesä-, kevät- ja syksypaita, kannatti purkaa siis ;)

Postataan nyt vielä niistä sukista, joista viime kerralla jäi kuva puuttumaan.

Kivat näistäkin tuli, jämälangoista :) Tuttua Seiskaveikkaa, ja puikot kolmosen bambut. Päätin pitkästä aikaa kokeilla tuota nauhakärkikavennusta, ja kyllä se näyttää ihan kivalta. Samoin kuin tuo kantalappukin.

*

Sit jatketaan purettujen projektien parissa. Mukavasti siinä kesä vierähtääkin, kun ensin purkaa vanhoja neuleita ja sitten neuloo ne uudelleen. Ainakin rahaa säästyy... ;)

 

Elämä on yhtä purkamista

Voi vinde, mikä neulejumi onkaan ollut päällä!! Jumituksen syy on siinä, että kaapissa on pari kolme neuletta, jotka eivät enää miellytä, ja ennen kuin annan itselleni luvan ostaa uusia lankoja, pitää noille epäkelvoille neuleille tehdä jotain. Neuleen purkaminen on erittäin tympeää, ja niinpä on tullut pyöriteltyä peukaloita puikkojen sijaan. Tosi tylsää katsoa telkkaria ilman neuletta käsissä. Viimeinen pisara oli eilen, ja tänään sitten tartuin härkää sarvista ja ryhdyin purkuhommiin.

Tämä pääsi kerälle ensimmäisenä:

Ihana lanka (Novitan Olivia), mutta tylsä malli ja aivan liian leveä sekä lyhyt mun makuuni. Mielessäni välkkyy kuva juuri oikeasta kesäneuleesta, ja tartunkin töihin, kunhan ensin löydän siihen ohjeet. Ei muuta kuin lehdet esiin ja selaamaan. (Harmi vain, että samalla löytyy n. sata muutakin ihanaa mallia, jotka haluaisi tehdä heti...)

Seuraavaksi puran tämän:

Tämäkin on ihanaa lankaa (en muista enää mitä, mutta puuvillaa), mutta malli... ei hyvä. Ja sama juttu kuin edellisen kanssa: lehtiä selaamalla löytyy varmasti se juuri sopiva malli, ellen sitten innostu tekemään kaikkea muuta siinä välissä.

Kolmas purettava on tämä:

Kyseessä on slipoveri, jonka tein siskolleni. Hän käytti sitä kerran ja tuli siihen tulokseen, että a) liivi on liian iso (=löysä) ja b) pyöreä pääntie ei olekaan yhtään kiva, mieluummin v-pääntie. Yllätys yllätys, tähän olenkin jo löytänyt oikein passelin ohjeen. Jos vaikka taas joululahjaksi ;)

*

Ei elämä onneksi ole ollut ihan pelkkää jumia. Tai ennen jumia tuli tehtyä parikin isompaa työtä.

Tämä jakku on ihana!! Lanka on Sirdarin Sublime cashmere merino silk dk -lankaa, väri ihana kanerva. Tilasin Englannista lankaa 450g, ja vajaa kerä jäi jäljelle. Ohjeen bongasin Modasta nro 1/2007. Ja jälleen kerran kävi niin, että saadakseni oikean tiheyden, piti neuloa numeroa pienemmillä puikoilla. Langassa suositus on nelosen puikot, mä käytin kolmosia. Se näkyi hyvin tuossa langan kulutuksessa.

Näin ihanat napit löysin Eurokankaasta - historiallista!

Ainoa huono puoli on, että neule nyppyyntyy lantion kohdalta ihan hirmuisesti. Onkohan valmistusvika, vai langan ihan oikea ominaisuus...?

Toinen suurempi työ, jonka sain valmiiksi asti juuri ja juuri (lanka pirhana pääsi melkein loppumaan, vaikka olin tilannut ohjeen mukaisen määrän!) on kuopukselle neulottu kaarrokeneule.

Heh, mallia oli vähän vaikea saada pysymään paikoillaan, kun itkupotkuraivari iski juuri kuvaushetkellä ;)

Ohje on Novitan lehdestä nro 2/2002. Lankana Sirdarin Sublime Extra Fine Merino Wool DK. Samaa ihanaa lankaa, josta neuloin keskimmäiselle erittäin onnistuneen (vaikka itse sanonkin ;) ) neuleen vuodenvaihteessa.

Tässä meinasi lanka loppua kesken, joten improvisoin ja jätin nappilistan tekemättä ja kiinnitin nappien sijaan vetskarin.

Tässä kuopus esittelee erittäin siistiä ompelujälkeä :)

Ja tältä neule näyttää rauhallisesti seisovan mallin päällä:

 

Välitöinä tuli tehtyä pari paria villasukkia. Jämälangoista, mistäs muista :) Langat ovat Novitan seiskaveikkaa ja puikot bambuiset kolmoset - mun luottopuikot mitä sukkien neulomiseen tulee.

En muuten suosittele juoksuttaa viittä lankaa työn takana, vaikka kerroksia on vain 2 per väri...

Näistä tuli kivat unisukat :)

Ja kuinka ollakaan, toisista sukista en vielä olekaan ehtinyt ottaa kuvaa. No, seuraavassa postauksessa sitten :)