Jotain tekemistä pitää käsillä olla

Järjestelin lankavarastoani tässä taannoin, ja löysin muovipussin, jossa oli useampi Seitsemän Veljestä -lankakerä. Olin kokonaan unohtanut ne! Eräs ystäväni lähetti ne minulle jo viime talvena (helmikuussa tarkalleen), kun olin luvannut niistä neuloa hänen lapsilleen villasukat. Lankoja oli niin paljon, että yhden sukkasatsin jälkeen niitä oli vielä useampi kerä jäljellä, joten lupasin neuloa lisää sukkia ja vielä tumppujakin. Kesä meni niin, että nämä langat olivat ihan unohduksissa, kunnes nyt siivotessani ne siis löysin. Onneksi :)

Olen nyt käyttänyt iltoja (ja päiviäkin, viimeeksi sunnuntaina neuloin koko päivän - ihanaa!) näiden lankojen kuluttamiseen. Tuloksena neljä settiä sukkia ja tumppuja sekä yksi sukkapari myös ystävälleni.

Ihan tarkkoja mittoja ei ollut noihin tumppuihin, joten voi olla, että ovat vielä himpun liian suuria käyttäjille. Jalkojen koot olivat viime keväältä, joten lisäsin niihin ihan vähän lisää. Toivottavasti eivät ainakaan ole pieniä :)
Perussukkia siis, ilman sen kummempia hienouksia. Osaan vain itseäni varten kehittelin jonkinlaista palmikkokuviota jalkapöydän päälle, kun muuten tylsistyn pelkän sileän neuleen neulomiseen :) Samaa kuviota käytin sitten myös lapasissa, joissa nuo kuviot paremmin valokuvissa näkyvätkin.

Ystävälleni neuloin Saltkråkan-sukat, jotka ovat lempparini paksuhkosta langasta neulottaessa. Ja tällä kertaa noiden sukkien jälkeen kävin kaupasta hakemassa kerän, josta vihdoin neulon itsellenikin samanlaiset :)

Tässä kaikki ryhmäkuvassa: Sanokaa muikku! ;)