19.4.2013

Harjoitus tekee mestarin

Kevätnäytökset lähestyvät, ja sen tietää parhaiten siitä, että ompelukone on ahkerassa käytössä täällä :)

Päädyin tekemään ryhmilleni useita pieniä, muutaman ihmisen tansseja, ja tietysti haluan ne puvustaa kauniisti. Mitä mainioin tilaisuus harjoitella esiintymispukujen tekemistä vielä lisää!

Koostamme näytökseen pienen katkelman Tuhkimo-sadusta, tosin ilman prinssiä. Mutta se ei meitä haittaa :) Roolit on jaettu, tanssikoreografiat on tehty (onneksi!) ja tanssisalilla askelia kovasti jo harjoitellaan. Tekolistalla on jokunen puku, ja ompelutyö on käynnistetty.

Tuhkimolle ommella surautin hameen, johon käytin palalaarista vuosi sitten löytynyttä kaunista ruususifonkia. Olin kyllä ajatellut tehdä tuosta itselleni jonkinlaisen juhlamekkosen, mutta taisi mennä parempaan tarkoitukseen tämä kangas ;) Korsetti on se, jonka tein vuosi sitten Lintu Sinisen variaatiota varten. Ja näin on Tuhkimon juhla-asu valmis!


Olkaimiin lisään vielä erilliset perhoshihat, ja hameen helmaan kukkien päälle ompelen paljetteja vähän bling blingiä varten. Kuvassa helma on vielä huolittelematta.

Tanssikokonaisuudessa ei ole Tuhkimolla vain yhtä hyvää haltiatarta, vaan vuodenaikahaltiattaret, eli kevät, kesä, syksy ja talvi. Kevään esittäjä saa käyttää vuosi sitten tekemääni vaaleanvihreää asua, joka sovituksessa osoittautui juuri oikean kokoiseksi. Jee! Kesälle (3 tyttöä), syksylle (3 tyttöä) ja talvelle (2 tyttöä) olenkin sitten uusia asuja ompelemassa. Ja olen ihan hurmiossa :D

Tässä syksyn mallipuku.



Yläosa on edellisessä postauksessa ollut Ameriikan ihme, tällä kertaa tehtynä ruskeasta cruch velourista, jonka tilasin ihanasta brittiläisestä erikoiskangaskaupasta. Kangas on paksumpaa kuin mitä Suomesta saa. Harmi vain, että olin hätäpäissäni katsonut, että tuo joustaa joka suuntaan (siis ylös-alas ja sivuille), niin kuin tämän ohjeen mukaan pitäisi ollakin, mutta kangas joustaakin vain sivusuunnassa. Täytyy ensi viikolla sovituttaa tuota oppilaalla, ja toivoa, että ylös-alas -jouston puuttuminen ei haittaa liikaa.
Hameosassa on ensin kerros lämpimänoranssia valoverhokangasta (voiléeta varmaankin oikeasti) ja päällä kuvioitua organzaa. Helmat tässäkin vielä huolittelematta :) Hame on irtonainen, ja jos oikein tarkkaan katsoo, huomaa yläosassa vyötärön alapuolella vaakaompeleen. Tuon etulistan alle saa nätisti piilotettua hameen vyötärön :) Nerokasta, edelleen. Tosin jälleen vasta sovitusnuken päälle pukua pukiessani tajusin, että vaakaommel ei olekaan vyötäröllä, vaan taktisesti 3 cm alempana. Joten hameosakaan ei siis asetu vyötärölle, vaan lantiolle. Ja koska hameessa on joustamaton vyötärökaitale (baski), joka on nyt siis tehty "ylälantion" mittojen mukaan, eipä hametta voi oikein vyötäröllä käyttää. Ellei ompele varahakasia kireämmälle. No, asukokonaisuudeksi tämän ajattelin, joten en anna tuon pikkuseikan haitata. (Tosin jo ennätin suunnitella aluspuvun kaavaan muutosta niin, että tuo peitelistaosa ja vaakaommel olisivat ylempänä vyötäröllä...)
Olkapäiden ylisuuret perhoshihat ovat vielä toistaiseksi kiinnitettyinä olkakuminauhoihin nuppineuloilla. Mutta emme anna sen häiritä, emmehän :)

Näitä siis saan ommella vielä kaksi, mutta vasta, kun olen tämän yhden "testikappaleen" päässyt oppilaalla sovittamaan. Huomenna käyn kesän hameiden kimppuun. Niistä on tulossa aivan ihanat! Vaikka itse sanonkin ;)

Ja kun nämä puvut olen saanut tehtyä, olen taatusti oppinut taas yhtä ja toista. Jee sillekin :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti