Pääsiäislomailua

Ennen kuin työkiireet jälleen ottavat vallan, päätin pyhittää pääsiäisen omille käsitöilleni. Tein sen puoliväkisin, mutta uskon, että seuraavat seitsemän viikkoa riittävät toukokuun näytösten puvustamiseen ja muihin työasioihin - joita onkin yllättävän paljon näin kun kausi lähenee loppuaan. On ainakin nyt levännyt olo :)

Tänä vuonna vietimme pääsiäisen poikkeuksellisesti kotona. Sain (ruuanlaiton ja siivouksen ohella) neulottua ihan kivasti ja purettua tilausjonoakin hieman. Puhumattakaan digiboksille tallentamistani ohjelmista.

Ystäväni tilasi tällaiset sukat minulta jo ennen joulua. Onneksi ei joululahjaksi ;)

Lankana tuttu Seiskaveikka, puikot ruusupuiset 3 mm. Kuvio lätkämaailmasta tuttu, helsinkiläinen jääkiekkoseura Karhu-Kissat. Toivottavasti ovat saajalle mieluisat :)

Muitakin tilauksia tein. Serkku oli tilannut itselleen ja kahdelle tyttärelleen sukat.

Itselleen Hello Kittyt, jotka tein jo aikaa sitten. Toiselle tyttärelle samanlaiset keltaisella nenällä ja toiselle tyttärelle mustat ja "mahdollisimman paksut". Hello Kitty -sukissa Seiskaveikkaa, mustat sukat neuloin Isoveljestä ja nelosen puikoilla. Lankaa meni noihin mustiin reilun kerän verran, sukka sopii koon 40 jalkaan.

Onhan tämä, kun villasukat ehtivät näin kevääksi, mutta toivottavasti lämmittävät jalkoja vielä syksyllä ja ensi talvenakin :)

Toissä, töistä, töihin

Kyllä nyt taas on töitä piisannut. Työpaikan ekat kevään näytökset pidettiin reilu viikko sitten, ja tulipa taas ommeltua. Tosin ihan vähän vain, ja pari pientä juttua. Tässä vähän kuvia niistä:

Lapsiryhmillä, siis alle kouluikäisillä, ei ole vielä ns. luokkapukuja, joten esitysten aikaan jokaiselle lapselle pitää saada samanlainen aluspuku. Tällaisia leveäolkaimisia aluspukuja (110-130 cm) ommella hurautin 15 kappaletta.

Yksi ryhmä tarvitsi lisää liivejä. Ratsasin siis ensin työpaikan kangasvarastot. Sieltä löytyi - onneksi - tuota selkäpuolen tummanvihreää joustosatiinia. Huh. Etupuolen tummanvihreän vakosametin kanssa olikin enemmän vaikeuksia. Ei löytynyt kangasvarastosta eikä oikein kangaskaupoistakaan. Piti siis turvautua viimeiseen oljenkorteen: äitini vanhoihin kangasjemmoihin. Ja tadaa! Sieltä löytyi parin metrin palanen ruskeaa vakosamettia. Selkeästi jokin huonekalukangas, mutta se ei menoa haitannut. Siitä sain tehtyä neljä uutta liiviä kahdentoista vanhan kaveriksi. Näyttämöllä esitysvalaistuksessa ei kukaan huomannut liiveissä mitään eroa :)

Ja sitten vielä lisää aluspukuja. Näitä tein turkoosin-vaaleansinisestä loimusametista viisi kappaletta lisää. Ennestään oli jo kuusi aluspukua tätä lajia. Oppilaat tuollaisia eskari-ikäisiä. Nämä ovat niin nopeita tehdä, että näitä tekee mielellään :)

Ja sitten se kuvaton tekele: merimieskaulus. Peräti 21 kappaletta :D Valkoista puuvillalakanakangasta ja kirkkaansinistä satiininauhaa. Hienot tuli!

Nyt on ompeluhommissa pieni huilitauko. Sen aikana suunnittelen seitsemisen tanssia, jotka opetan oppilaille niin, että ne voidaan esittää toukokuun lopulla kevään päätösjuhlanäytöksissä. Sinnekin tulee ommeltua jotain, kun ohjelmassa on Tuhkimoa sisarpuolineen ja muine hahmoineen ;) Mutta onneksi nyt saa muutaman viikon olla ompelematta (paitsi että ompelin eilen uudet keväiset verhot keittiöön...) Ja neulomiseen ei aikaa ole senkään vertaa. Harmi sinänsä. Mutta kohta on kesä, ja silloin ehtii taas neuloa - minkä remontoimiselta voi...

Veikeä virnistys

Hiihtolomalla on aikaa neuloa. Niinhän sitä luulisi... Tämän viikon loman aikana olen kuitenkin saanut valmiiksi yhden neuletyön, joka on lankana (ihanan oranssia!) poltellut mielessä paljon pidempään. Tulipahan tehtyä :D

Kissa-Karvinen on ihan lapsuudesta asti ollut yksi suosikkihahmoistani. Aikoinaan sain joululahjaksi aina Karvis-kalenterin :) Ja se ihana Karvis-pehmo, jonka joskus synttärilahjaksi sain mummilta (ja muut saivat Kaalimaan kakaroita), oli pitkään monessa mukana. Kunnes omat lapset sen sitten taaperoikäisinä rikkoivat. Nyyh.

Lankana näissäkin on tuttu Novitan Seiskaveikka. Puikot 3 mm bambut. Kuvio on hieman epäselvä, enkä ole siihen täysin tyytyväinen, mutta harjoitus tekee mestarin ;)

Ei kun sukat pakettiin ja uudelle omistajalle heti ensi viikolla.

Bling bling

Lupaan ihan kohta kirjoittaa muustakin kuin näistä pussukoista, mutta vielä on yksi, joka pitää esitellä :)

Pitkäaikainen työtoverini oli tänään viimeistä päivää töissä samassa "firmassa". Hänelle päätin läksiäislahjaksi tehdä jotain, jossa olisi vähän tanssimaailman bling blingiä. Niinpä tein pussukan :D

Tähän en käyttänytkään serviettiä, vaan kaivoin erikoiskangaskätköstäni palan viininpunaista organzaa, johon on liimattu kimallehilettä. Organzan ja aluskankaana toimivan puuvillalakanakankaan väliin sommittelin työpaikan tunnuslauseen "yhteiset askeleet" ja toiselle puolelle työpaikan logon, jotka saksin irti opinto-oppaasta :)

Minusta pussukasta tuli oikein hieno, ja juuri sopiva penaalinkokoinen kapine, jota voi uudessa työpaikassa huoletta käyttää :)

Tammikuun viimeinen

Niinpä niin, pussukoita pukkaa :D

Nämä tein tilauksesta eräälle ystävälleni (joka on Me&I -vaatemyyjä). Jotkut onnekkaat kutsujen emännät todennäköisesti saavat kauniista servieteistä tehdyt pussukat lahjaksi ;)

Yläkuvassa näkyy yhteen pussukkaan myös sisälle. Pitäisi joskus kokeilla, miten onnistuisi vuorin ompeleminen tuohon mukaan. Toistaiseksi tyydyn tuohon ei niin viimeisteltyyn lookiin :)

Päivän väri on punainen

Satuin kaupasta ostamaan mukaan paketillisen Marimekon unikko-pikkuserviettejä. Niitä, jotka ovat siis  24*24 cm. Työn alla on (tilauserä) muitakin pussukoita, joten samalla hurautin tämän ihanan pienen penaalin kokoisen pussukan kasaan. Jännä, miten esitöihin meneekin niin paljon aikaa, kun taas vetoketjun ja saumat hurauttaa alle vartissa...

Tästä tuli minusta tosi söpö!

Paketissa on serviettejä jäljellä vielä 19 kappaletta, mutta nyt loppui kristallimuovi ja vetoketjut. Jatkan pussukoiden ompelua sitten, kun saan varastot niiltä osin täydennettyä :)

*

Tässä olen myös neulonut iltaisin, kun ei ompelukonetta viitsi kovaäänisempänä lasten nukkumaanmenon jälkeen käyttää. Nämä HIFK:n petosukat ovat myöskin tilaustyö ja menevät ystävän pojalle synttärilahjaksi.

Punaista lankaa on vielä useampi kerä jäljellä, ja ne olisi tarkoitus käyttää sekä näihin peto- että angry birds -sukkiin. Onpahan ainakin tekemistä :)

Vielä ei kyllästytä

Tein ekaa kertaa tuntemattomalle ihmiselle tilauksesta käsitöitä. Vähänkö jännitti! Hän lähetti minulle kaksi aarretta: sinipohjaiset Me&I -siiliservietit, joista halusi pussukat. Onneksi olin harjoitellut vähän jo alle, eikä mitään ihmeempää näiden ompelemisessa sitten sattunutkaan :)

Koko on sopiva pieneksi penaaliksi (kynä tuossa nätisti vertailun vuoksi) tai vaikka meikkipussukaksi. Sukkapuikot eivät näihin mahdu. Vetoketjun pituus on 18 cm, ja selvästi olen kehittynyt paremmaksi vetoketjun ompelijaksi ;) Vielä kun saisin tuon toisen pään (johon vedin vedetään, kun vetoketju on kiinni) entistä siistimmin ommeltua...

Vaikka nämä teinkin tilauksesta, en näistä mitään sen kummoista hintaa ota. Sen verran pyydän takaisin, että kulujen suhteen ei tule tappiota. Käytännössä siis laskutan vetoketjun ja postimaksun verran. Tämä ihan verotussyistä: kaikki se raha, joka jää materiaali- yms. kulujen jälkeen, on ennakonpidätyksen alaista tuloa ja pitää ilmoittaa veroilmoituksessa kohdassa "muut ansiotulot". Enkä jaksa alkaa pitää näistä pennosista kirjaa. Toisekseen, jos myisin näitä käsitöitä suurempaan hintaan, harrastuksesta tulisi helposti työ, ja sitä en halua. Joten tilauksesta teen kyllä, mutta ilman tarkkoja aikatauluja ja sillä mielellä, että kivaa pitää olla :)

Nyt vielä toivon, että pussukoiden tilaajakin on näihin tyytyväinen.

jotain vaaleanpunaista (ja aika siirappista)

Neulomisteemalla edelleen mennään :)

Pikkuneiti tykästyi kyllä Angry Birds -sukkiin, mutta halusi itselleen kuitenkin jotain söpömpää. Ennalta-arvaamattomasti Hello Kitty sai kaikki äänet, joten ei muuta kuin neulomaan, mars!

Näihin sukkiin pikkuneiti on todella tyytyväinen:

Lankana Novita Nalle, puikot 2,5 mm sukkikset ja pyöröt. Toista vielä hieman keskeneräistä sukkaa neiti halusi välttämättä kokeilla. Tietysti korkokengän kanssa :D

Ja koska äitikin haluaa jotain söpöä ja vaaleanpunaista, kaivoin lankalaatikostani kerän vaaleanpunaista Seiskaveikkaa, ja tämän kokouspäivän aikana tikuttelin yhden sukan:

Onhan se vähän harmi, että tuo kuvio jää tuohon säären kohdalle ja siten näkymättömiin, jos sukkien varret vetää housujen alle, mutta kyllä piilossakin voi vähän söpöstellä :)

Neulomisen lomassa

Ettei neulomiseen ihan kyllästy, on hyvä tehdä välillä jotain muuta :)

Tällä kertaa käytin arvokasta aikaani jälleen pussukan tekemiseen. Halusin testata tehdä sellaisen pussukan, jossa on pohja tasainen. Joten ryhdyin jälleen tuumasta toimeen. Älkää kuitenkaan tehkö niin kuin minä, vaan lukekaa vaikka nämä ohjeet ensin ;)

Minä en niitä lukenut - tavoistani poiketen - vaan ajattelin, että kyllähän tuollainen nyt onnistuu ilman mitään ohjeita. Onnistui joo, mutta todennäköisesti helpommalla olisin päässyt, jos olisin kuitenkin nuo ohjeet vilkaissut ennen aloittamista. No, kantapään kautta...

Käytin pussukan tekoon valkoista lakanakangasta, Me&I:n siiliservietin (joita on vielä puoli pakettia jäljellä), yhden ruskean 20 cm vetoketjun sekä sopivan kokoiset palat kristallimuovia. Lisäksi tarvitsin vielä muutaman pyykkipojan ja papariliimapuikon.

Ensin halkaisin 33 * 33 cm servietin kahtia. Palaset liimasin suunnilleen samankokoisille kangaspalasille. Liima pitää paperin paikoillaan, että tikkausten ompelu käy helpommin. Tikkasin siis kappaleet viidestä kohdasta: keskeltä, molemmista reunoista ja vielä näiden tikkausten välistä.

Sen jälkeen leikkasin reunoista vähän pois, että ei vetoketjun kanssa olisi niin hirveästi tuota ylimääräistä kangasta. Kun kappaleet olivat paremman kokoisia, leikkasin niiden mukaan kristallimuovista palaset.

Pyykkipojat ovat näppärä apu, jos ei kristallimuovin läpi halua pistellä mitään ylimääräisiä neuloja :) Kristallimuovin päällä on myös tuo paperi, joka helpottaa muovin ompelemista. Nämä kappaleet sitten huolittelin reunoilta saumurilla, ja näin kiinnitin samalla kristallimuovin kangas-paperikappaleisiin.

Tämän jälkeen poistin paperin tuosta muovin päältä, sommittelin vetoketjun pitkälle sivulle ja ompelin molemmat puoliskot kiinni vetoketjuun.

Noissa pussukan tulevissa alakulmissa näkyvät nuo lovet, jotka kuvittelin tarvitsevani, jotta pussista tulisi tasapohjainen. Ihan turhaa säätämistä! Tämän huomasin luettuani nuo ohjeet sen jälkeen kun olin pussin saanut valmiiksi. Joten ei mitään loveamista. Reunat voivat olla ihan suorat. Ja ehkä vähän enemmän pidemmät kuin tuo vetoketju.

Seuraava vaihe oli sivu- ja pohjasaumojen ompeleminen. Sen olisi voinut tehdä saumurilla, mutta käytin siihen ompelukonetta. Ensi kerralla teen senkin työvaiheen saumurilla :) On erittäin tärkeä muistaa, että sivusaumojen ompelussa vetoketju on auki. Saumat kun ommellaan oikeat puolet vastakkain. Vetoketjun avaaminen nurjalta puolelta ei ole kovin helppo homma.

Vaikka en tuota linkkaamaani ohjetta ollutkaan lukenut, tajusin sivu- ja pohjasaumat ommeltuani, miten nuo kulmat saadaan nätisti ja pohja tasaiseksi: ne "litistetään" kolmioksi ja se terävä kärki ommellaan saumurilla poikki. Tosin tätä ennen olin ähertänyt jokusen tovin noiden lovien kanssa...

Ja tadaa - valmis pussukka vähän eri puolilta katsottuna.

Korkeutta on kymmenisen senttiä, leveyttä vetoketjun verran eli 20 cm ja syvyyttäkin 3-4 cm. Vetoketjun kanssa tajusin hieman mokanneeni, kuten alemmasta kuvasta näkyy. Mutta harjoitus tekee mestarin :) Näitä kun vielä muutaman tekee, niin kohta osaa homman vaikka silmät kiinni ;)

Porsaita äidin oomme kaikki...

En malttanut eilen laskea neuletyötä käsistäni, vaan mennä posotin tämän vuorokauden paremmalle puolelle ja katsoin samalla digiboksille tallentamiani jaksoja Ylpeyttä ja ennakkoluuloa. Aamuyön tunteina sain possusukat valmiiksi. Ja tänä aamuna tokaluokkalainen sukat nähdessään oli sitä mieltä, että nehän sitten tulevat hänelle :)

Novitan Nalle aloevera ei ole kyllä ihan mitään saapassukkalankaa, mutta ehkä nämä nyt hetken kestävät käytössä kuitenkin. Ja tuo sika on kyllä mukavan helppo tuohon mukaan neuloa.

Lasten toiveena on: "Näitä lisää!" :D

Eilen olikin vika lomapäivä hetkeen, joten varmasti neulomistahti tässä hetkeksi hidastuu...

Silmäys tulevaan

Vuosi vaihtui sateisessa säässä, mutta minua se ei haitannut, sillä istuin sisällä sohvalla kuivassa ja lämpimässä ja neuloin :) (Ei no, keskiyön aikaan kävin portilla ihastelemassa naapureiden ampumia raketteja.)

Sukkien neulominen jatkuu. Vihaisten lintujen lomassa iski houkutus testata possuja. Tässä siis silmäys siitä, miltä possusukat näyttävät:

Lankana Novitan Nalle, kun siitä löytyi tuo herkullisen vihreä väri ja tiheyskin sopii paremmin lapsen pienempään jalkaan. Kyllä varmaan Seiskaveikkakin toimisi, mutta kuvassa on liikaa silmukoita, ja sukasta tulee löysä. Puikkoina ruusupuiset 2,5 mm sukkikset sekä pyöröt.

Näissä puuhissa jatketaan :)

Iloinen perhe

Tämän vuoden viimeisenä päivänä on ihan pakko vielä postata "perhepotretti". Näitä olen kyllä tekemässä lisää, ja eilen illalla ihan intouduin etsimään muitakin hyviä kuvia sukkiin. Niistä tarkemmin - ja ihan kuvien kanssa - ensi vuoden puolella :)

Ihanaa ja käsityörikasta uutta vuotta 2013 kaikille!

Vihaisia lintuja

Joulupukin konttiin tuli neulottua useampi sukkapari lätkäliigateemalla :) Ne onnistuivat hienosti,  sillä lahjojen antajilta olen saanut sellaisia terveisiä, että kootkin olivat oikein passelit. Mikäs sen mukavampaa palautetta :) HIFK-sukista jäi punaista lankaa yli, ja sillehän piti keksiä käyttöä tietysti. KnitPro 2.0 tuli tässäkin avuksi, ja neuloin esikoiselle testimielessä Angry Bird -sukat.

Tässä tuo intarsia oli yllättävänkin helppoa - tai sitten harjoitus on tehnyt mestarin ;)

Lankana Seiskaveikka, puikkoina 3 mm sukkapuikot ja 40 cm pyöröt. Kuten muissakin kuviosukissa, näissäkin kuviokohta on neulottu tasona. Langanpäiden päättelyn jälkeen sitten vain ompelen takasauman umpeen.

Ehdin näiden sukkien jälkeen jo aloittaa keskimmäisellekin samanlaisia sukkia, ja sain toisen sukan kokonaan valmiiksi joulunajan tv-ohjelmatarjontaa seuratessani :) Näin hienolta valmis sukka näyttää jalassa:

Vielä tälle se kaveri, ja sitten kuopukselle samanlaiset :) Nämä syntyvät sen verran nopeasti, että ihan ilokseen näitä neuloo. Eikä villasukkia ole koskaan liikaa ;)

Joulurauhaa

Tulihan se sitten, joululoma. Mieletön rutistus sitä ennen, kun viimeistelin esiintymispuvut loppuun. Sain otettua kuvan peräti yhdestä hiuskoristeesta :D Näitä tein sentään 9 kappaletta.

Tämän viikon aikana (joulunäytös oli viime lauantaina) olenkin jälleen neulonut oikein urakalla. Lätkäliigateemalla ollaan menty, kun ystävät ovat tilanneet sukkia pukinkonttiin. Neuloin mm. yhdet Blues-sukat ja yhdet HIFK-sukat.

Yrityksen ja erehdyksen (ja harjoittelun ;) ) tuloksena päädyin neulomaan noita logoja intarsialla. Jousteen neulon suljettuna neuleena, ja sitten vaihdan 40 cm pyöröpuikon, ja kuviokohdan neulon tasona. Kuvion jälkeen jatkan jälleen suljettuna neuleena, ja kantapään ja jalkaterän neulon ihan normaalisti. Lankana edelleen Seitsemän veljestä, puikot  3 mm. Varressa on silmukoita 48 + 2, ennen kantapäätä kavensin niin, että silmukoita oli joka puikolla 11.

Intarsia toimii näissä paremmin kuin langan kuljettaminen ympäri, mutta kun sukka on valmis, pitää ne langanpäät päätellä...

Nämä HIFK-sukat eivät ole ihan mahdottomia, mutta nuo Blues-sukat. Voi että niissä oli pääteltävää!

Vielä on yhdet HIFK-sukat puikoilla ja jännitys tiivistyy, ehdinkö saada ne valmiiksi jouluksi. Huomenna nimittäin sukkapajan sijaan täällä meillä pyörähtää leivontakerho käyntiin :)

Onneksi on jälleen loppuloma aikaa neuloa. Sekä näitä lätkäliigasukkia että tumppuja huovutukseen. Ihana tapa tyhjentää pää työasioista :)

Leppoisaa joulua kaikille!

Tonttuja nurkissa

Työpaikkani joulunäytös lähestyy, joten ompelukone on kovasti surissut työhuoneessa sen lisäksi, että olen ahkerasti myös tanssisalissa oppilaita sparrannut :)

Tänä jouluna pääsin tekemään tonttulakkeja. Näistä tuli vähän erilaisia, ehkä enemmänkin saksalaisten puutarhatonttujen jalanjäljillä mennään ;) Päällinen on ohutta fleeceä ja sisällä tukena on ainakin rakennuspiirtäjien käyttämää piirrustusmuovia. Mukavan kevyttä mutta hyvin pitää muotonsa, ja on suhteellisen helppoa käsiteltävää ja ommeltavaa. Näitä tein seisemän kappaletta, ja jotta ne pysyisivät päässä esityksen aikana, leuan alta menee ohut silikoninauha.

Onneksi on vielä viikko aikaa. Ehdin saada kaikki loputkin esiintymisasut ja -asusteet valmiiksi :)

Kenties jo pukinkonttiin...?

Tuleekohan tästä kuitenkin se joulukalenteri, kun näin kolmatta päivää eletään ja jälleen postaan? En mene kuitenkaan mitään lupaamaan, ettei kenenkään tarvitse pettyä :)

En malttanut sitten kuitenkaan jättää pussukoita tuohon yhteen (edellisessä postauksessa), vaan näköjään innostuin oikein kunnolla. Tein toisenkin siilipussukan. Tässä olin niin fiksu, että tein etu- ja takakappaleen erilleen, jolloin vetoketjun ompeleminen sujui kuin tanssi ähräämisen sijaan. Tästä pussukasta tuli myös hieman tuota ensimmäistä isompi. Kuvassa Marimekon penaali ja kynä ovat kokomäärittelyn takia mukana.

Kaivoin lisää serviettejä, ja löysin yhden tällaisen jouluisen. Tämän tein niin, että ompelin tikit vain serviettiin ja kankaaseen, ja sen jälkeen kiinnitin kristallimuovin kappaleisiin saumurilla reunat hurauttamalla. Vetoketju on tässä 18 cm pitkä, joten muotoilin pussukkaa vähän.

Neljäs tekemäni pussukka on sitten vähän erimuotoinen kuin nuo muut. Sama juttu kuin vihreänkin kanssa: tikkaus ensin vain serviettiin ja kankaaseen, sitten saumurilla muovit kiinni kappaleisiin, sen jälkeen vetoketjun kiinnittäminen ja lopuksi sivu- ja pohjasaumat. Kosteutta tämä sininen ja tuo vihreä kestävät varmaan hieman siilipussukoita paremmin, koska tikkaukset eivät ole muovin läpi. Saumat tietenkään eivät ole vedenkestäviä, joten uimaan näitä ei voi laittaa :)

Tässä nämä ensimmäiset pussukat ryhmäkuvassa:

Mukava pikku välipala tuollainen pussukanompelu :)

Pussukka

Eri blogeja selatessani näin kuvan pussukasta, johon oli käytetty karkkipapereita. No, minähän en karkkia syö (heh ;) ), mutta keittiön laatikosta löytyy paljon erilaisia serviettejä. Niinpä ostin kristallimuovia ja vetoketjuja, ja päätin testata pussukan tekemistä.

Testipussukassa on muutama selvä ajatusvirhe, mutta kyseessähän olikin testi :) Tässäkin harjoitus tekee mestarin.

Servietin koko oli n. 30 x 30 cm. Leikkasin pari senttiä isomman taustan valkoisesta lakanakankaasta, ja liimasin peruspaperiliimalla servietin lakanakankaaseen kiinni. Sitten leikkasin samankokoisen palan kristallimuovista, ja kiinnitin sen nuppineuloilla hyvin läheltä reunoja kiinni lakanakankaaseen. Tilaamassani kristallimuovissa oli taustapaperi mukana, joten teflonteippiä en tarvinnut ompelukoneen paininjalkaan. Ompelin suorat ompeleet ensin servietin ympärille, sitten pohjaan ja sitten servietin poikki kolmesta kohtaa pituussuunnassa. Sen jälkeen leikkasin ylijäämät (eli servietin reunat) pois, ja vielä huolittelin reunat saumurilla. Lakanakangas kun purkautuu melko helposti.

Sitten oli vetoketjun vuoro. Ja ajatusvirhe tuli sitten siinä, että ompelin vetoketjun niin, että pussukasta tuli ensin putki, eli vain sivusaumat enää ompelematta. Seuraava pussi pitää ommella niin, että etu- ja takakappale ovat erillään. Mutta sujui se näinkin pienellä ähräyksellä :)

Vetoketju on 20 cm pitkä, ja pussin syvyys on 12,5 cm.

Ihan kelpo testipussukka.

Joulukalenteri

Olen pitkään haaveillut blogijoulukalenterista. Tiedättehän, joka joulukuun päivä ensimmäisestä aattoon jokin käsityöaiheinen postaus. No, haaveeksi se jää tänäkin vuonna :D

Sen sijaan aloitan joulukuun postaamalla ainakin 24 kuvaa käsittävän tutu-projekti 2.0:n. Tutu ei ole valitettavasti vielä valmis, kun plate ja koristelut puuttuvat, mutta jatko-osa siis seuraa - kunhan saan kiireellisemmät projektit (eli joulunäytösasusteet) alta pois.

Mutta nyt...(rumpujen pärinää)... Tutu A:sta O:hon!

Vaihe 1: lue ohjekirjasta etukäteen, mistä pitää aloittaa ja mikä on aloituksen jälkeen seuraava askel ;)

Vaihe 2: jäljennä tutun housuosan kaava, leikkaa sen mukaan kankaasta (tässä paksua valkoista lycraa) oikean kokoiset osat, jäljennä niihin merkinnät kaavasta, ja sen jälkeen ompele etukeskisauma yhteen. Ompelukoneella, ei saumurilla. Näin saadaan saumanvarat siististi ja mahdollisimman litteästi asettumaan. Sauma ommellaan muuten nurjat puolet vastakkain, ettei saumanvarat hierrä tai muuten häiritse tanssijaa. Saumanvarat siksakataan litteiksi kiinni kappaleisiin, ja ne jäävät siististi tyllikerrosten alle joka tapauksessa.

Vaihe 3: leikkaa erikseen ns. baski (tässä valkoista joustosatiinia). Tähänkin on oma ohjeensa, eli mittaa tanssijan vyötärö ja lantio, ja niiden mittausten perusteella tee baskin kaava. Tämän vaiheen olin hoitanut jo aikaisemman tutun yhteydessä (kun mittasin itseni, heh). Kun baski on leikattu, siihen ommellaan hakasia varten läpät. Sen jälkeen mitataan, että housujen yläreuna ja baskin alareuna ovat samanpituiset.

Vaihe 4: Baski kiinnitetään housuihin. Sen jälkeen ommellaan housuosaan lahkeiden kuminauhakujat.

Vaihe 5: Housuosaan mitataan tyllisuikaleiden paikat. Neljä suikaletta per kerros alimpien neljän kerroksen osalta, viisi suikaletta kolmeen seuraavaan kerrokseen ja kuusi suikaletta ylimpään kerrokseen.

Vaihe 6: Leikataan tylli suikaleiksi ja niputetaan suikaleet omiin pinoihinsa. Ne myös kannattaa merkitä tarkasti. Mikä kerros ja kuinka leveä kerros on. Käytin tuumamitoitusta, kun ohjekirjassa tuumista puhutaan. Ylin kerros on tässä 13 tuumaa, alin 3 tuumaa.

Vaihe 7: Mitataan ja leikataan tyllistä "peppuröyhelöt" :) Tässä housukaavassa niitä on kolme molemmin puolin ennen kokonaista tyllikerrosta. Kun röyhelöt on leikattu, ne vekitetään. Tällä kertaa käytin ns. yksinkertaista vekitystä. Ompelin vekityksen kiinni, ennen kuin kiinnitin röyhelöt housuun pienellä siksak-ompeleella. Ja tässä tein pienen mokan, jonka korjasin myöhemmin. Peppuröyhelöt kannattaa ommella kaikki ulkoreuna ylöspäin.

Vaihe 8: Seuraavaksi vekitetään yksi tyllikerros kerrallaan. Tarvitaan paljon nuppineuloja. Ja jokainen kerros vekitetään sitten eri suuntaan, ensin oikealle, sitten vasemmalle jne. Vekit ommellaan ensin kiinni, ja sen jälkeen tyllipalat sovitetaan valmiiksi mitatuille alueille (ne voivat mennä reunoistaan noin tuuman tai kaksi päällekäin) ja ommellaan housuun kiinni. Tässäkin on oma systeeminsä niin, että joka toinen kerros ommellaan ulkoreuna ylöspäin ja joka toinen kerros ulkoreuna alaspäin. Jos käyttää ns. morsiustylliä (jota tarvitaan hurjasti enemmän kuin kovempaa yleistylliä), tylli pitää vekittää triplasti ja jokainen tyllikerros ommellaan ulkoreuna ylöspäin.

Vaihe 9: Kuudes tyllikerros on se, mihin vannekuja tehdään. Kujaa varten leikkasin tyllistä 3 tuumaa leveitä suikaleita yhtä monta kuin oli kuudennessa tyllikerroksessakin. Ompelin vannekujasuikaleet tyllikerrossuikaleiden keskelle ennen kuin vekitin ne.

Tämänkin kerroksen vekitin vielä yksinkertaisena. Olisin voinut jo tässä käyttää tuplavekitystä, mutta epähuomiossa en niin tehnyt. No, aina on siis varaa parantaa :)

Seuraavissa kuvissa näkyy vekitetyt suikaleet ennen silitystä ja silityksen jälkeen. Kyllä vain, jokainen suikale kannattaa silittää, jolloin tutusta tulee heti siistimpi.

Vaihe 10: Siirrytään kohti päällikerroksia. Tässä vaiheessa ompeluhommasta tulee melko mielenkiintoista toimintaa...

Vaihe 11: Kun ylin kerros on kiinnitetty hyvin lähelle baskin ja housuosan saumaa, housut käännetään nurja puoli päällepäin, ja takasauma ommellaan alhaalta alkaen yhteen noin puolivälin korkeudelle. Tämä vielä sujui ompelukoneella, vaikka aika taistelua se kyllä oli, kieltämättä. Tietysti tätä ennen on hyvä kiinnittää eteen alas tulevat pystysuorat tyllisuikaleet. Ne tein pehmeämmästä morsiustyllistä, jonka rypytin enkä vekittänyt. Yksi suikale tuli eteen sauman päälle, ja kaksi muuta sen viereen molemmin puolin. Kannattaa olla tarkkana, ettei ompele näitä lahjekuminauhakujan päälle.

Vaihe 12: Haarasauma. Erittäin mielenkiintoinen työvaihe ;) Siihen nimittäin sisältyy lahjekuminauhakujien viimeistely. Ne oli nimittäin jätetty haarasauman läheltä kiinnittämättä, ja kuminauhan pujotuskohta on ylempänä lantion takana. Joten ensin siis haarasauma. Oikeat puolet vastakkain. Saumanvarat kiinnitetään litteiksi auki siksakilla. Sitten venkslataan kuminauhakujan satiinivinonauhan päät nätisti päällekäin ja ommellaan reunoista kiinni, että valmis kuja muodostuu.
Tämän jälkeen voikin pujottaa kuminauhan kujiin. Ja pyyhkiä hikeä otsalta ;)

Vaihe 13: Vanteen pujottaminen kujaan. Tykkään itse käyttää rautakaupasta saatavaa muovista kulmalistaa vanteena. 1 cm x 1 cm -kokoinen kulmalista on juuri sopivaa tähän tarkoitukseen. Se pitää vain halkaista terävällä mattoveitsellä. Ja siinäkin tulee hiki. Kulmalistan päät kannattaa päällystää pyöreäksi esim. valkoisella sähköteipillä tai ihan maalarinteipillä. Vanne kannattaa leikata oikeaan pituuteen vasta pujottamisen jälkeen. Ja takahalkio kannattaa neulata nuppineuloilla kiinni sitä ennen. Vanne saa olla niin piukalla, että se nostaa tyllikerroksia ylöspäin. Sopiva vanteen pituus on sellainen, että sen päät menevät päällekäin n. 10 cm verran. Sitten vain päät limittäin ja sähköteipillä parista kohtaa yhteen. Pysyy nätisti.
Kuvissa tutu ennen vannetta ja vanteen lisäämisen jälkeen.

Vaihe 14: Tyllikerrosten "täggääminen" eli kiinnittäminen yhteen lankalenkeillä. Jotta ompelulangan kanssa ei tähän vaiheeseen menisi ikää ja terveyttä, olen käyttänyt puuvillavirkkauslankaa. En siis kalastajanlankaa vaan pehmeämpää. Ohjekirjan mukaan lenkit ommellaan säteittäin keskeltä reunoille päin niin, että ensimmäisessä lenkissä on kerrokset 2-4, toisessa kerrokset 4-6 ja viimeisessä kerrokset 6-8. Yksittäiset lenkit toimivat hyvin. Ja lenkin on oltava niin löysä, että sinne sisälle mahtuu kaksi sormea. Tämä täggääminen tehdään niin, että tutu on pöydällä nurinpäin. Ensimmäisten kerrosten täggäyksien väli on kolmisen tuumaa, ja siitä ne sitten kasvavat, kun ylemmäs tullaan. Viimeinen kerros tägätään tutun ollessa esim. mallinuken päällä. Täggäys tehdään diagonaalissa vannekerroksesta päällimmäiseen kerrokseen, ja lenkki voi olla väljempi kuin aikaisemmin. Mutta piston pitää päällikerroksessa olla tosi lyhyt, ettei se näy.
Tämä täggääminen on aikaavievää, mutta sillä tavalla saa siistin tutun.

Vaihe 15: Hakasten ompelu baskiin ja housun takahalkioon. Baskiin ompelin 4 hakasparia ja housuihin 6 hakasparia. Kannattaa valita niitä jämerämpiä hakasia.

Ja tällainen siitä nyt tuli:

Koristeet siis vielä puuttuvat. Samoin tutun päälle tuleva plate, eli koristeltu päällikerros. Teen ne sitten, kun on aikaa :)